Suomessa Snellmanin merkityksen hahmottaminen on hyvällä alulla, mutta melkein 80 vuotta myöhässä siitä, millainen kansallissankari J. V. Snellman on jo kauan ollut Balkanilla ja Turkissa.243 Näissä maissa hänet nähdään kansanvalistajana, joka nosti valtionsa lyhyessä ajassa äärimmäisestä köyhyydestä moderniksi hyvinvointivaltioksi. Suurimman propagandatyön maailmassa Suomen hyväksi teki venäläinen Grigori Petrov 1920-luvun puolivälissä kirjoittamallaan teoksella Valkoliljojen maa.244 Teos julkaistiin 1978 suomeksi ja vasta 2004 alkukielellä venäjäksi, koska se ei ollut mahdollista 1920-luvun Venäjän yhteiskunnallis-poliittisessa tilanteessa. Pekka Kauppala ja Mariana Vituhnovskaja löysivät alkuperäisen käsikirjoituksen Petrovin tyttäreltä Saksasta. He julkistivat sen 31.8.2004 Itä-Euroopan instituutissa. He painottivat, että teos kuvaa pikemminkin ihanteellista utopistista valtiota kuin aikakautensa todellista Suomea.

Ortodoksipappi Petrov (1868–1925) oli keisari-Venäjän loppupuolella tunnettu ja suosittu esitelmöitsijä, toimittaja ja kirjailija. Liberaalien mielipiteidensä takia hänet määrättiin 1905 luostarivankeuteen, eikä hän toiminut enää kirkollisissa tehtävissä. Hän kävi useita kertoja toimittajana Suomessa ja kirjoitti kokemustensa pohjalta teoksen Soitten maa. Vaikutelmia Suomesta, jossa hän hyökkäsi vähemmistökansojen venäläistämispolitiikkaa vastaan.

Petrov on julkaissut yhteensä 20 teosta, joiden kaikkien punaisena lankana on kansan sivistystason kohottaminen, ”tie Jumalan luo”. Petrovia on kiitetty siitä, että hän pystyi muutamalla kynän vedolla piirtämään kuvan kansallisista vaikeuksista ja herättämään tulisen isänmaanrakkauden edistysmielisten nuorten sydämiin. Kansanvalistajana Petrov on tyylin mestari. Valkoliljojen maassa on vähän yksityiskohtaista tietoa Suomesta, mutta teoksen ehdoton keskushahmo on Snellman. Teoksessa kuvataan Suomen kaltaisen alikehittyneen maan puhkeamista kukoistukseen kansallisen herätyksen kautta. Se tapahtuu ”kuin raikkaan ilman hengittäminen, mikä kulkee läpi sielujen”. Petrov valaisee, millaisia ihmiset ovat ja millaisiksi he voivat tulla.245

Petrov on tuntenut Snellmaninsa läpikotaisin. Painotuksen saavat Snellmanin kansallisuusohjelman vastuunkantajat; ylioppilaat, papisto ja vanhemmat. Petrovin mukaan Snellman sanoi opiskelijoille: ”Sivistyneet ovat kansan aivot. Ei kansa kouluttanut teitä siksi, että saisitte hyvää palkkaa ja tappaisitte aikaa kahviloissa pelaten korttia ja dominoa. – – Teidän tulee olla kansan älykkyyden, kansan tahdon ja voiman sekä kansan omantunnon herättäjiä. – – Näyttäkää kansalle elämän arvo ja opettakaa suojelemaan sitä. Sanokaa: jopa meidän sateisessa ja ankeassa Suomessakin jokainen kyläläinen ja työläinen pystyy luomaan itselleen viihtyisän, terveellisen ja järkevän elämän.”

Kirkon ja kansan suhteesta Petrov kertoo Snellmanin sanoneen: ”Arvoisat papit ja seurakuntien työntekijät – – olkaa todellisia paimenia. Pappi ei ole mikään virkamies. Teidän tehtävänne ei ole vain koneellisesti hoitaa yleisiä ja uskonnollisia menoja. Jeesus opetti ennen kaikkea kansalle puhtaan, hyvän ja oikean elämän.” Snellman vetoaa vanhempiin lasten kasvattajina: ”Uusi Suomi on kuin Raamatussa mainittu uusi leili; teidän pitää täyttää se uudella viinillä. Puhtaalla kehittyvän valtion viinillä. Kansan kunnon, omantunnon ja riemullisen työhön tarttumisen viinillä. – – Vanhemmat! Haluatteko olla tällaisen uuden viinin valmistajia? Haluatteko uudelleen solmia perheenne siteet ja istuttaa siihen uuden voimakkaan taimen?”

Teoksen sanoma ei koskaan levinnyt venäjäksi, koska lokakuun vallankumouksen jälkeen Petrov hylkäsi Leninin tarjoukset korkeista viroista ja muutti Jugoslaviaan 1920. Siellä hän järjesti hallituspiirien tuella kansankokouksia innostamaan kansaa tavoittelemaan moraalista ja taloudellista nousua köyhyydestä hyvinvointiin Suomen mallin mukaan. Vuonna 1923 teos julkaistiin serbokroatiaksi nimellä Elämän rakentajat. Neljäs painos kirjasta on otettu vuonna1998.

Ennen kuolemaansa syöpäleikkauksessa Pariisissa 1925 Petrov ehti luovuttaa Valkoliljojen maan käsikirjoituksen eteenpäin. Se ilmestyi bulgariaksi Sofiassa 1925. Kirjasta on otettu kahdeksan painosta. Kääntäjä, poliitikko Dmitri Bojkov levitti käsitystä, että suomalaiset ovat Asparugh-bulgarialaisten yksi haara. Hänen todistuksensa Suomesta Aikamme ajatus -lehdessä vuonna 1914 oli ylistävä: Euroopan missään maassa ei ole samanlaista kulttuurikehitystä kuin Suomessa. Käännöksensä esipuheessa hän kertoo vuolaasti vaikutelmiaan Suomesta: ”Suomalaiset etsivät hiljaisen maan, ettei kukaan tappaisi heitä. Heidän luonteensa on kristitty luonne. – – Junissa on esimerkillinen siisteys: siellä ei ole mitään riitelyä, kukaan ei sylje lattialle, ei puhu kovalla äänellä eikä polta. Kaduilla väkijoukoista ei kuulu melua. Kaikkialla perheissä, kouluissa, kaduilla, koko maassa on puhtaat tavat!” Hän halusi kertoa, miten sankarilliset suomalaiset loivat oman valtionsa tai ainakin työskentelevät sitä luodakseen.246 Teos on puhutellut myös bulgarialaisia: siitä on otettu 12. painos vuonna 1992.

Turkiksi kirjan käänsi ja lyhensi bulgariankielisestä laitoksesta Ali Haydar Taner. Teos ilmestyi Istanbulissa 1928. Kemal Atatürk ihastui heti kirjaan ja määräsi sen pakolliseksi sotaoppilaitoksissa. Teoksesta tuli uuden Turkin modernisoimisen väline. Vuonna 1968 kirja julkaistiin lyhentämättömänä, Türker Acaeoglun uudelleen kääntämänä laitoksena. Opetusministeriö on teettänyt siitä useita painoksia kouluja varten. 20 painoksellaan teos on laajin maailmalle levinnyt nykyturkinkielinen kirja. Tähän perustuu 90 miljoonan turkkilaisen sympatia suomalaisia kohtaan ja vahva usko Turkin ja Suomen keskinäiseen sukulaisuuteen. 247

EU:n laajennuskomissaarille Olli Rehnille on jo tarjottu Valkoliljojen maata jokeriksi Turkin jäsenyysneuvotteluihin.248

Kirja on käännetty arabiaksi ja se on levinnyt laajalle Afrikan ja Aasian maissa. Se on julkaistu myös kurdin ja persian kielellä.

Suomalaisille Snellmanin sanoma kansakunnan käsikirjoittajana on edelleen ajankohtainen. Omasta kansallisesta identiteetistä ja kulttuuriperinnöstä kumpuava henkinen pääoma on erityisesti pienille kansakunnille arvokas voimavara ja tulevaisuuden menestystekijä kansainvälistyvässä maailmassa. Snellmanilainen luottamus sivistyksen voimaan on toimiva traditio kaikkina aikoina. Kunkin sukupolven tehtävänä on omaa sivistysperintöään kartuttamalla käydä hedelmälliseen vuoropuheluun muun maailman kanssa. Näin elämänsä eli ja toimi aina kosmopoliittisesti ajatellut, mutta juuristaan ylpeä Snellman. 

243                        Tuomas Keskinen, Turkin eurointo alkoi valkoliljojen maasta. Politiikan kulissit. Iltalehti 9.9.2004.

244                        Marina Vituhnovskaja, Projektihahmotelma 15.2.2000 sekä Pekka Kauppalan tutkimussuunnitelma 14.5.2001 Suomen Akatemialle ” Suomi-innostus Venäjällä ja Balkanilla 1800- ja 1900-luvuilla”. Konseptit kirjoittajan hallussa.

245                        Rae Murhu, Suomalaisille lukijoille. Teoksessa Grigori Petrov, Valkoliljojen maa. Oulu 1978, 78–12.

246                        Bulgariankielisen laitoksen toimittajan D. Bojkovin alkusanat teokseen Grigori Petrov, Valkoliljojen maa. Oulu 1978, 13–19.

247             Missä Euroopan rajat? Pääkirjoitus Iltalehti 5.10.2004