Sophie Haeggström

Tukholmassa 28.11.1842   Hyvä Snellmanin Setä!    Voi miten me kaikki kaipaammekaan Setää ja miten me monta kertaa päivässä puhumme sedästä sekä katselemme, näyttääkö lippu suotuisaa tuulta. Kun isä tuli lauantaina alas syömään päivällistä ja olimme juuri lopettaneet eturuuan, isä kysyi hymyillen äidiltä: ”Aiotko mennä ruokalevolle, eukkoseni?” Kuullessaan kysymyksen äiti hätkähti, vastasi kieltävästi ja katsoi isää tutkivasti kuten me kaikki ja kysyi vuorostaan, miksi sinä katselet minua noin iloisena, onko sinulla minulle jotakin hauskaa, ei kai sinulla vain ole kirjettä Snellmanin Sedält...