Topelius, Zacharias

1818–1898. Kirjailija, historioitsija ja lehtimies. Filosofian maisteri 1840, lisensiaatti 1844 ja tohtori 1847. Pohjoispohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1843–44, Pohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1845–47. Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja 1842–60. Helsingin yliopiston Suomen historian ylimääräinen professori 1854–63. Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 1863–76, Yleisen historian professori 1876–78. Yliopiston vararehtori 1872–75, rehtori 1875–78. Valtioneuvos 1878.

Kallavesi nro 4, Saiman liite 18.12.1845

Päivämäärä:

18.12.1845

Kotimaista kirjallisuutta Meidän mielestämme magiaa ei ylipäänsäkään pitäisi tarkastella omana uskonnon lajina, kuten esim. Hegel on uskonnonfilosofiassaan tehnyt, vaan pikemmin useimpien, ellei kaikkien uskontojen kulttimenojen eräänä osana. Ei ole kovin suurta eroa suomalaisella akalla, joka pääsiäisaamuna kiinnittää loitsujen kera kellon lehmän kaulaan, ja katolisella papilla, joka Rochusjuhlassa pirskottaa vihkivettä härkien ja niiden ohjaajien päälle. Ehtoollisleivän muuttuminen (transsubstantiaatio), papin vihkiminen virkaansa apostoleilta periytyvällä kätten päälle panemisella, papil...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Rein, Gabriel

Topelius, Zacharias

Runeberg, Johan Ludvig

Asiat:

Termit:

Kallavesi nro 2, Saiman liite, 29.8.1846

Päivämäärä:

29.8.1846

Kotimaista kirjallisuutta Eräs suomenkielisen kirjallisuuden kauneimpia puolia on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien jatkuva ponnistelu suomen kieliopin selvittämiseksi. Ensimmäisen tämänsuuntaisen yrityksen teki Eskil Petraeus teoksessaan Linguae Fennicae Institutio, Abo 1649. Noin puolen vuosisadan välein ilmestyivät Mathias Martinuksen Hodegus Finnicus, Holm. 1689, ja Barth. G. Vhaëlin Grammatica Finnica, Abo 1733. Lähes vuosisadan ajan kaksi viimeksi mainittua kirjaa olivat ainoa johdatus isänmaamme kieleen. Vuodesta 1733 vuoteen 1816 ei sen rakenteen selvittämiseksi tehty mitään. Jusle...

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Kallavesi nro 7, Saiman liite, 3.10.1846

Päivämäärä:

3.10.1846

Lyyrisiä runoja Viimeksi kuluneet kaksi vuotta ovat olleet hyvin tuottoisia lyyrisen runouden alalla – tai pikemmin sen riimittelyn alalla, joka väärinkäyttää runouden nimeä. Jo näiden runojen ja niiden alla olevien nimimerkkien paljous osoittanee riittävän selvästi, että kaikki nuo loppusointulähteet eivät voi olla todellisia runosuonia. On hemmottelevaa näennäiskritiikkiä opettaa, että kritiikin tulee kohdella aloittelevaa kirjailijaa, ja riimittelijää eritoten, lempeästi ja anteeksiantavasti. On vaikea ymmärtää, mistä tällainen käsitys on peräisin, ellei sen taustalla sitten olen asianom...

Henkilöt:

Rückert, Friedrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Tengström, Johan Robert

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Kellgren, Abraham Herman August

Berndtson, Fredrik

Stenbäck, Lars Jakob

Cygnaeus, Fredrik

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson] Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...

Henkilöt:

Stålarm, Arvid Eriksson

Alcenius, Karl Alexander

Forstén, Berndt Lennart

Paikat:

Asiat:

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä:

9.9.1849

Hki 9.9.1849 Parahin veli Snellman! Pääasiallisesti auttaakseni edes hiukan Sinua, joka pysyttelet vaatimattomasti Uudenmaan nurmikentillä ja vaivaat aivojasi minun huidellessani maailmalla, olen kirjoittanut oheen liittämäni paperit. Halu kohentaa kykyjeni mukaan eräiden isompien tai pienempien hulttioiden mainetta on varmaan lisäksi hieman vaikuttanut kynän painamiseen paperille ja pitämiseen liikkeessä. Mutta kun opusculus [pikku teos] nyt on valmiina lähtemään pitkälle matkalleen, viriää kuitenkin monenmoisia papereiden lähettämistä koskevia epäilyksiä. Hittolainen tietää, ansaitse...

Henkilöt:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paulucci, Filippo

Cygnaeus, Fredrik

Cygnaeus, Lovisa Augusta

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.7.1856

Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.] Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Ilmoitus osakemerkinnästä J. L. Runebergin koe-virsikirjan julkaisemiseksi, konsepti

Päivämäärä:

15.3.1857

Johan Ludvig Runeberg on viimeksi kuluneet vuodet omistanut runoilijanlahjansa yksinomaan uuden virsikirjan kirjoittamiseen ja on työllään ansainnut jälleen oikeutetusti maanmiestensä tunnustuksen. Hänen vaatimaton yhteiskunnallinen asemansa on sinä aikana pysynyt ennallaan ja ulkoiset huolet ovat varmaan usein raskauttaneet hänen sisäistä elämäänsä. Valitettavasti ei kirjailija maassamme voi luottaa saavansa huoletonta toimeentuloa jättämällä julkaistut teoksensa tavanomaiseen tapaan kirjakaupan myyntiin. Vakuuttuneina siitä että jokainen Runebergin maanmies toivoo hänelle poikkeusta ...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Walleen, Carl Johan

Munck, Johan Reinhold

Sackleen, Lars

Bergbom, Johan Erik

Gyldén, Claes Vilhelm

Tigerstedt, Gregori Fredrik

Waenerberg, Gabriel Mauritz

Lille, Bengt Olof

Borgström, Henrik vanhempi

Sundman, Carl Wilhelm Ignatius

Lindroos, Johan Henrik

Asiat:

Liike-elämä

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1858

Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti: Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.] On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä:

1.6.1858

[1858] Parahin Veli Olen Arwidssonin sanojen suhteen samassa pulmallisessa tilanteessa kuin Sinäkin, koska en voi koskaan pitää julkista puhetta hämmentymättä ja nolostumatta – ja niinpä tajusin vain hämärästi, mitä Arwidsson puhui. Uskoisin kuitenkin, että olet esittänyt puheen olennaisen sisällön hyvin. Erehdykset: Arwidsson oli kutsuttu keskipäivän aterialle kreivi Bergin [kenraalikuvernöörin] luo, mutta joutui torjumaan kutsun – illalla sai kutsun keskustelemaan. 2. Arwidsson lienee käynyt kolme kertaa Suomessa vuoden 1823 jälkeen – ensimmäisen kerran Laukaassa isän kuoleman jälkee...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Arwidsson, Adolf Ivar

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Munck, Johan Reinhold

Runeberg, Johan Ludvig

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Zacharias Topelius

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1858

Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.] On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus