Tegnér, Esaias

1782–1846. Ruotsalainen runoilija ja pappi. Professorin arvo 1810. Lundin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden professori 1812–. Ruotsin Akatemian jäsen 1818. Vaxjön piispa 1824–.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä:

1.10.1857

Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...

Henkilöt:

Wahlenberg, Göran

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Berzelius, Jöns Jakob

Fryxell, Anders

Strinnholm, Anders Magnus

Schlyter, Carl Johan

Nordström, Johan Jakob

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1859

Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1860

Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.] Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on: Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Tauchnitz, Christian Bernhard von

Steger, Friedrich

Schmidt, Alexander

Bacon, Francis

Burghley, William Cecil

Dante (Dante Alighieri)

Petrarca, Francesco

Johnson, Samuel

Ranke, Leopold von

Barère de Vieuzac, Bertrand

Fryxell, Anders

Tegnér, Esaias

Kustaa III

Leopold, Carl Gustaf af

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Fouqué, Friedrich Heinrich Karl, baron de la Motte

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Hammarsköld, Lorenzo

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Olof

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Nicander, Carl August

Sjöberg, Erik

Klopstock, Friedrich Gottlieb

Lessing, Gotthold Ephraim

Wieland, Christoph Martin

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Asiat:

Emilie Björksteniltä

Päivämäärä:

20.1.1861

Savijärvi 20.1.1861 Sydämelliset kiitokset kirjeestä, ja varsinkin siitä, että Professori Snellman osoittaa kiinnostusta minun pikku säkeisiini, minkä voin todeta osoitetuista puutteista, jotka olen tarjoutunut kykyni mukaan korjaamaan. Mutta älkää pahastuko vaikka minullakin on vähäisiä huomautuksiani, Herra Professorihan saa toki itse toimia oman harkintansa mukaan. Tegnerille ja Franzenille omistetut runot olen muuttanut; vaikken usko että ne siitä paranivat; samoin nuo pari sanaa Wallinin runoon. Mutta koska ilmaisen ainoastaan omia ajatuksiani, pyydän kauniisti, että Nikanderin säkee...

Henkilöt:

Björkstén, Arkadia Emilie

Tegnér, Esaias

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Georg August

Runeberg, Johan Ludvig

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Kellgren, Abraham Herman August

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä:

1.11.1872

Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Paikat:

Asiat:

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä:

15.5.1873

Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus