Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

1759–1805. Saksalainen runoilija.

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Vastine artikkeleihin, jotka ovat laatineet nimimerkit –l–r–l Åbo Underrättelserissä nro 33 sekä –n Helsingfors Tidningarissa nro 50–51

Päivämäärä: 
1.7.1855
Molemmat näistä artikkeleista kohdistuvat Litteraturbladin numerossa 3 julkaistuun kirjoitukseen, missä käsiteltiin hra Stenbäckin kirjaa ”Om Paedagogien”. Valitettavasti kumpikaan artikkeleista ei pitäydy kirjoituksemme aiheessa, joka oli koulujen uskonnonopetus. Kummatkin kirjoittajat tuntevat olevansa kutsutut puolustamaan kristinuskoa. Åbo Underrättelserissä julkaistu vastine tekee kaiken lisäksi allekirjoittaneesta hyväntahtoisesti katolilaisen, kun taas Helsingfors Tidningarin kirjoittaja antaa minulle asiaankuuluvaa tukistusta siitä että kiellän kristinuskon. Oikeudenmukaisuuden vuok...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1856
Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1857: Kaikenlaista

Päivämäärä: 
2.5.1857
Don Carlos. Me olemme, sanoo ulkomainen lehti, kaikki nuoruudessa tutustuneet henkilökuviin, jotka kiehtovat mielikuvitustamme. Nähdä nyt nämä henkilöt, nuoruusunelmiemme sankarit, jotka olemme oppineet tuntemaan runoilijan innoituksen ihannoimina ja kaunistamina, riisuttuina kaikesta lainatusta loistosta, historian alastomassa asussa, on varmaan masentavaa, mutta samalla kiintoisaa ja opettavaa. Sellaisena voimme lukijoillemme suositella amerikkalaisen Prescottin kuvausta Don Carloksesta hänen uusimmassa historiallisessa teoksessaan. Hän kertoo ensin Filip II:n avioliitosta Ranskan prinses...
Paikat: 

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä: 
10.1.1858
[1]   Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...
Paikat: 

Litteraturblad n:o 3, maaliskuu 1859: Pietarsaaren tyttökoulu

Päivämäärä: 
1.3.1859
Sattumalta vasta nyt on toimituksen tietoon tullut L. L. Laurénin ”Selvitys Pietarsaaren tyttökoulun ohjelmasta, menetelmistä ja toiminnasta”, vaikka se on ilmestynyt jo 1857. On siis voinut tapahtua, että monella tämän lehden lukijalla on jo kauan tätä ennen ollut ilo tutustua tähän erinomaiseen kirjoitukseen, varsinkin kun se nimiölehden kertoman mukaan on jaettu Wasabladetin mukana. Mutta he varmaan suovat meille anteeksi, että tässä palautamme kirjasen heidän mieleensä; ja ne monet, jotka meidän laillamme saavat siitä uuden tuttavuuden, pitävät toivoaksemme niitä palstoja hyvin täytetty...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Monikielisistä kansakunnista

Päivämäärä: 
1.8.1859
On ilo nähdä ihmisen, jolla on uusia totuuksia julistettavana, esiintyvän innokkaasti niiden levittäjänä ja puolustajana, valmiina uhraamaan kaiken sen puolesta mitä on todeksi käsittänyt. Onhan maailmassa tosin sattunut, että uudet opit ovat esiintynyt mitä ihmeellisimpinä sotkuina, sekavina mieleenjohtumina, ilmentäen totuuden hämärää mielikuvaa joka on vallannut julistajan sielun, kun juuri hänen tuntemansa kyvyttömyys selvittää järkevästi sen sisältöä on ajanut hänen subjektiivisen vakaumuksensa mitä villeimpään, kaikkea järjellistä selvitystä halveksivaan innostukseen. Mutta emme voi p...
Paikat: