Runeberg, Johan Ludvig

1804–1877. Runoilija. Pappisvihkimys 1834, professorin arvo 1844, teologian tohtori 1858. Kaunopuheisuuden dosentti Helsingin yliopistossa 1830–37. Lehtori Porvoon kymnaasissa 1837–57 (rehtori 1838–50).

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta. Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.] Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvollisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Grubbe, Samuel

Rousseau, Jean-Jacques

Rein, Gabriel

Lenngren, Anna Maria

Knös, Thekla Levinia Andrietta

Franzén, Frans Mikael

Choraeus, Michael

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1859

Bidrag till Finland’s naturkännedom, etnografi och statistik, utgifen af Vetenskaps-Societeten. 5:e h. H:fors 1859. [Lisiä Suomen luonnontietoon, kansatieteeseen ja tilastoihin, julkaissut Tiedeseura. 5. vihko. Helsinki 1859.] Vihkosen täyttää ”Finlands Foglar hufvudsakligen till deras drägter beskrivna af Magnus von Wright. Förra afdelningen” [Suomen linnut, jotka lähinnä höyhenpuvuiltaan on kuvannut Magnus von Wright. Edellinen osa]. Koko luonnonhistorian alalla yleissivistyksen suurin mielenkiinto kohdistuu kasvitieteen ohella lähinnä lintutieteeseen, ornitologiaan. On helppo oivaltaa ...

Henkilöt:

Wright, Magnus von

Lindström, Johan Adolf

Castrén, Mathias Alexander

Tacitus, Publius Cornelius

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Natalia Castrénille

Päivämäärä:

28.7.1860

Vihdissä 28.7.1860 Natalia Hyvä! Saattanet toki, rakas ystävä, hieman ihmetellä saadessasi nämä rivit – et kuitenkaan sitä, että ne antavat vähäisen todistuksen alttiista ystävyydestäni ja myötäelämisestäni, vaan sitä, että hitaudessani olen saanut itsestäni irti niin paljon, että saan tästä jotakin sanotuksi. Asia on kuitenkin niin, että olen täällä erämaassani yhä levottomammin halunnut kuulla jotakin Teistä. Enosi Fredrik kertoi onnellisesta saapumisestanne Tukholmaan ja jotakin oleskelustanne siellä. Sen jälkeen en kuitenkaan ole kuullut mitään. Voisin kaiketi kirjoittaa Fredrikill...

Henkilöt:

Castrén, Lovisa Natalia (o. s. Tengström)

Tengström, Fredrik

Kellgren, Anna Sofia (o. s. Tengström)

Cygnaeus, Fredrik

Montgomery, Gustaf Adolf

Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Nervander, Agatha Emerentia (o. s. Öhman)

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Vihti

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Natalia Castrén

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1860

Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860. Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Nylander, Fredrik

Saelan, Anders Thiodolf

Rein, Gabriel

Akiander, Matthias

Frenckell, Otto Reinhold

Slöör, Karl Alexander

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Uhland, Johann Ludwig

Wecksell, Josef Julius

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1861

Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860. Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...

Henkilöt:

Eurén, Gustaf Erik

Renvall, Gustaf

Rumjantsev, Nikolai

Keckman, Carl Nicklas

Lönnrot, Elias

Wallmark, Peter Adam

Kaarle XIV Juhana (Jean Baptiste Jules Bernadotte)

Runeberg, Johan Ludvig

Kiljander, Karl Mårten

Schildt, Wolmar Styrbjörn

Lilius, August

Landgren, Carl Johan

Topelius, Zacharias

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Paikat:

Asiat:

Emilie Björksteniltä

Päivämäärä:

20.1.1861

Savijärvi 20.1.1861 Sydämelliset kiitokset kirjeestä, ja varsinkin siitä, että Professori Snellman osoittaa kiinnostusta minun pikku säkeisiini, minkä voin todeta osoitetuista puutteista, jotka olen tarjoutunut kykyni mukaan korjaamaan. Mutta älkää pahastuko vaikka minullakin on vähäisiä huomautuksiani, Herra Professorihan saa toki itse toimia oman harkintansa mukaan. Tegnerille ja Franzenille omistetut runot olen muuttanut; vaikken usko että ne siitä paranivat; samoin nuo pari sanaa Wallinin runoon. Mutta koska ilmaisen ainoastaan omia ajatuksiani, pyydän kauniisti, että Nikanderin säkee...

Henkilöt:

Björkstén, Arkadia Emilie

Tegnér, Esaias

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Georg August

Runeberg, Johan Ludvig

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Kellgren, Abraham Herman August

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1861

Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861. Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1861

Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861. Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...

Henkilöt:

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Slöör, Karl Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Petöfi, Sándor

Törneroos, Antti (Anders)

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Uhland, Johann Ludwig

Moore, Thomas

Donner, Otto

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Bitzius, Albert