Nordenstam, Johan Mauritz

Nordenstam, Johan Mauritz

1802–1882. Upseeri venäjän armeijassa vuodesta 1823, kenraalimajuri 1843. Uudenmaan läänin kuvernööri 1847–58. Senaatin talousosaston salkuton jäsen 1848–58. Helsingin yliopiston vt. varakansleri 1847, varakansleri 1849. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1858–82. Maamarsalkka valtiopäivillä 1863–64, 1867 ja 1872. Vt. kenraalikuvernööri 1861, 1864, 1868, 1870 ja 1872–73. Vapaaherra 1860. Jalkaväenkenraali 1870.

Johan Mauritz Nordenstamilta

Päivämäärä: 
23.12.1867
maanantaina 23.12.1867 Paroni Erlangerin edustaja, hra Stahl, on saapunut tänne. Kreivi Adlerberg toivoo, että rautatielainaa koskeva asia käsitellään tänään [senaatin osastojen] yleisistunnon päätyttyä. Herra Senaattori tahtonee näin ollen ystävällisesti ottaa mukaansa senaattiin kaikki tätä asiaa koskevat asiakirjat ja huolehtia siitä, että paikalla ovat esittelijä ja pöytäkirjan pitäjä klo ½ 2, jolloin kenraalikuvernööri saapuu senaattiin. Kunnioittavasti J. M. Nordenstam    
Kirjeenvaihto: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: