Meurman, Agathon

1826–1909. Valtiollinen kirjailija, kansanvalistaja ja lehtikirjoittaja. Kääntäjä, sanakirjatoimittaja. Kunnallisneuvos 1861. Valtiopäivillä 1872–1900 talonpoikaissäädyn edustaja. Omisti Liuksialan kartanon Kangasalla.

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

12.10.1876

12.10.1876 Parahin Veli Minun mielestäni on suomen kielen asialle suunnattoman suuri onni, jos ystävämme A. Meurman ottaa hoitaakseen Morgonbladetin, joka näyttää muuten kuolemaan tuomitulta, koska nuori sukupolvi on niin kyvytöntä tekemään kelvollista työtä. Olen tarjonnut vähäpätöistä puumerkkiäni ollakseni avuksi – sekä lisäksi [apua] ilman puumerkkiä ad libitum [aivan vapaasti]. Lisäksi laaditaan ehdot vakinaisten avustusten saamiseksi muilta, joista olen puhunut hankkeeseen mukaan Z. Topeliuksen, Reinin ja veljesi. Olen pohtinut juuri A. Meurmanin, Granfeltin, Donnerin saamista mu...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Meurman, Agathon

Topelius, Zacharias

Rein, Karl Gabriel Thiodolf

Granfelt, Axel Fredrik

Paikat:

Asiat:

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

6.11.1876

H:ki 6.11.1876 Parahin Veli Voin toki ymmärtää sen, ettei A. Meurman voinut ryhtyä Morgonbladetin vastaavaksi toimittajaksi. Hän ei kuitenkaan vastannut mitään avustuspyyntöön. Tärkeintä on saada nimet tilausilmoitukseen. Mutta tietysti nuo 24 palstaa on vuoden mittaan täytettävä. Eipä se nyt mikään Herakleen urotyö ole etenkään valtiopäivävuotena. Ole nyt ystävällinen ja kirjoita Meurmanille ja pyydä häntä auttamaan hyväntahtoisesti lehden pelastamisessa kirjoituksillaan. Ryhdyn itse tähän puuhaan hyvin vastahakoisesti. Pidän kuitenkin lehden katoamista onnettomuutena ja luovun mielu...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Meurman, Agathon

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Georg Zakarias Yrjö-Koskinen

Morgonbladet nro 203, 1.11.1877: A. M:n ehdottamasta palkatusta armeijasta

Päivämäärä:

1.11.1877

Morgonbladetin numero 186 sisältää kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoittaman artikkelin otsikolla: ”Yleinen asevelvollisuus Suomessa”, jolla artikkelin sisällön mukaan kuitenkin on ymmärrettävä: yleisen asevelvollisuuden hylättävyys Suomessa. Kunnioitettu kirjoittaja haluaa näet palkatun armeijan asevelvollisuusarmeijan sijaan. Niin tarkkanäköisen ja tietävän kirjoittajan on voitava edellyttää tietävän hyvin, että sellaisesta ehdotuksesta ei koskaan voi tulla laki, ei ainakaan muussa kuin nykyisen ruotusotaväen muodossa. Siksi voisi myös näyttää tarpeettomalta alistaa sitä min...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Key, Carl Fredrik Edvin Emil

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 210, 10.9.1877: Kaksi opetuskieltä. Repliikki

Päivämäärä:

10.9.1877

Sanomalehtiväittely on tavallisesti hyödytöntä, kuten kokemus opettaa. Sillä se, joka on lausunut jonkin mielipiteen, jonka vastaväittäjä väittää kumoavansa, saa tavallisesti vastata: mitään sellaista en ole lausunut tai vaatinut. Tai jos huomauttaja on sattunut osumaan johonkin hänen lausumaansa, on hyvin harvinaista, että hän vastaa muuta kuin toistaa todistelunsa, koska huomauttaja on jättänyt sen huomiotta ja esittää vain syitä, joita hän on pyrkinyt kumoamaan. Ja niin jatketaan, ja kaikki ratkeaa riidaksi siitä, mitä yksi on sanonut ja mitä toinen on sanonut – tai ei ole sanonut. On se...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 64, 95, 134, 135 ja 217, 18.3., 26.4., 13. ja 14.6., 19.9. 1879 sekä nro 76, 3.4.1880: Asevelvollisuusasia

Päivämäärä:

18.3.1879

I Asevelvollisuuslaki on tosiasia, josta keskustelu on nyt turhaa. Ne pahantuulen ilmaukset, joita on voitu kuulla sieltä ja täältä, ovat sekä vaarattomia että huonosti asetettuja. Tuskin kukaan on epäillyt sitä, että asevelvollisuudesta tulisi rasite. Mutta hallitus ja säädyt ovat pitäneet sitä välttämättömänä ja katsoneet että maa voi sen kestää. Mutta tästä rasitteesta tulee mahdollisimman kevyt. Euroopan suurissa valtioissa sotaväki vie rauhantilassa 1 % väestöstä. Monissa pienissä maissa miesmäärä tuskin poikkeaa tästä suhteesta. Suomessa se on noin ¼ %. Liikekannalla sotaväki kasvaa k...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Johan August Hagmanilta

Päivämäärä:

20.12.1880

Helsinki 20.12.1880 Otan vapauden lähettää nähtäväksi A. Meurmanin oheisen tekstin. Mielestäni sitä ei pitäisi nyt julkaista, koska vastapuoli voi käyttää hyväkseen yksityiskohdassakin ilmenevää erimielisyyttä. Luutnantti, paroni Gripenberg tuo huomenna Herra Senaattorille vaimonsa kirjeenvaihdon tammikuun valiokuntaa koskevan osan. Minua on monelta taholta kehotettu pyytämään, että Herra Senaattori kirjoittaisi Stjernvall-Walleenille ministerivaltiosihteerin apulaisen nimityskysymyksestä. Kaikki tapaamani puoluetoverit olisivat erityisen tyytyväisiä nähdessään, että virkaan nimitetään Joha...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Gripenberg, Odert Sebastian

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Hagman, Johan August

Asiat:

Senaattori

Kirjeenvaihto:

Johan August Hagman

Morgonbladet nro 21. ja 25., 27.1. ja 1.2.1881: J. V. S:n selityksiä

Päivämäärä:

27.1.1881

I Morgonbladetin numerosta 298, 22. joulukuuta 1880 luettiin kunnioitetun nimimerkin A. M. [Agathon Meurman] kirjoitus: ”Vapaamieliset ajatukset”. Osa kirjoitusta koskee suoraan henkilöäni ja vähäistä julkista toimintaani. Jokainen lausuma siltä osin olisi taholtani tahditon. Vaikka haluaisin torjua jok’ikisen ansion, joka minuun siinä liitetään, olisi se yhtä taitamatonta. Vaikenemiseni ei siksi vahvista siitä mitään eikä merkitse että olen samaa mieltä. Mutta kirjoituksessa viitataan tiettyihin seikkoihin tavalla, joka voisi johtaa harhaan. Pari asiaintilaa mainitaan sanamuodoin, jotka nä...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Rokassovski, Platon

Armfelt, Alexander

Brunér, Frans Olof af

Russell, John

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Unger-Sabathier, Karoline

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Aleksanteri II

Montgomery, Robert August

Schatelowitz, Johan Gustaf

Daehn, Carl Leopold

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Born, Johan August von

Haartman, Lars Gabriel von

Paikat:

Asiat:

Emil Stjernvall-Walleenille, konsepti

Päivämäärä:

15.6.1881

Jalosukuinen Herra Paroni. Minun pitäisi varmaankin pyytää anteeksi, että vaivaan tällä lähetyksellä. Sellainen pyyntö olisi kuitenkin teeskentelyä enkä siis esitä sitä. Otan päinvastoin vapauden kirjoittaa kerran Jalosukuiselle Herra Paronille ennen kuolemaani. Olen jo pitkään lykännyt aikomustani. Syy selviää seuraavasta. Minua on kauan vaivannut se seikka, ettei tässä maassa tiedetä, kuka on ensisijaisesti vaikuttanut kaikkeen siihen hyvään, mikä osaksemme tuli vuosien 62 ja 67 välillä. En ole kuitenkaan voinut kirjoittaa enkä puhua asiasta. Kreivi Armfeltin kuolema antoi minulle hiema...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Ehrström, Karl Gustaf

Asiat: