Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

1810–1863. Valtiomies. Venäjän kielen kääntäjä valtiosihteerin virastossa 1847. Toimitussihteeri 1848. Mikkelin läänin kuvernööri 1853–54, Uudenmaan läänin vt. kuvernööri 1854, Turun ja Porin läänin kuvernööri 1856–58. Senaatin talousosaston senaattori 1857, valtiovaraintoimituskunnan päällikkö 1858–63. Vapaaherra 1860.

Nikolai Adlerbergille lokakuussa 1867, konsepti

Päivämäärä: 
31.10.1867
[saksaksi] Juuri nyt illalla yhdeksältä olen saanut ilokseni ottaa vastaan Teidän Ylhäisyytenne suuresti kunnioitetun kirjeen tämän kuun 11. päivältä. Kiitän hartaimmin Teidän Ylhäisyyttänne siitä erinomaisesta suopeudesta, jota osoittaen edistitte laina-asiaa. Tämä asioihin puuttumisenne oli minulle viimeinen apukeino hädässä. Olen nimittäin aivan varma siitä, että jos hän [C. M. v. Rothschild] olisi torjunut meidät, emme olisi voineet löytää rahaa Saksasta miltään taholta. Olemme saaneet sieltä pelastukseksemme 8 miljoonaa taaleria. Ja millaiseksipa tällainen maa voi luottokelpoisuuttaan ...
Kirjeenvaihto: 

Talousvaliokunnan mietintö paloviinan valmistuksesta, myynnistä, varastoinnista ja kuljetuksesta, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä: 
25.5.1872
Herra Snellman: Mitä herra Ehrnrooth sanoi 20 pennin korotuksen merkityksestä, siihen pyydän saada yhtyä. 10 pennin korotus kannulta [kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa] merkitsisi salapolttajan palkitsemista 4 markalla tynnyriltä viljaa; 20 pennin korotus tarkoittaisi salakuljettajalle kahden tai kolmen tuhannen kannun venelastin tapauksessa palkkiota neljästäsadasta kuuteensataan markkaan. Veron korottamista 20 pennillä pidän siis suuresti vahingollisena. Mutta luotan siihen, että hallitus ottaa tämän huomioon, ja katson olevan järkevämpää määrätä, että korotuksen ajankohta jätetään järkeväst...
Paikat: 

Kreivi Berg, käsikirjoitus

Päivämäärä: 
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan kenraalikuvernöörin paikalta. Sen sijaan ei ole aihetta hämmästellä sitä, että arviot tuon ansioituneen miehen toiminnasta tällä paikalla ovat hyvin epävarmoja. Vasta tulevaisuus voi valaista tuon ajan oloja, joiden tarkasteluun epäilemättä vielä usein palataan. Luotiinhan silloin perusta paljolle, mikä o...
Asiat: 

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä: 
14.10.1876
Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...
Paikat: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Morgonbladet nro 21. ja 25., 27.1. ja 1.2.1881: J. V. S:n selityksiä

Päivämäärä: 
27.1.1881
I Morgonbladetin numerosta 298, 22. joulukuuta 1880 luettiin kunnioitetun nimimerkin A. M. [Agathon Meurman] kirjoitus: ”Vapaamieliset ajatukset”. Osa kirjoitusta koskee suoraan henkilöäni ja vähäistä julkista toimintaani. Jokainen lausuma siltä osin olisi taholtani tahditon. Vaikka haluaisin torjua jok’ikisen ansion, joka minuun siinä liitetään, olisi se yhtä taitamatonta. Vaikenemiseni ei siksi vahvista siitä mitään eikä merkitse että olen samaa mieltä. Mutta kirjoituksessa viitataan tiettyihin seikkoihin tavalla, joka voisi johtaa harhaan. Pari asiaintilaa mainitaan sanamuodoin, jotka nä...
Paikat: