Lönnrot, Elias

Lönnrot, Elias

1802–1884. Kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, kirjakielen kehittäjä. Filosofian kandidaatti 1827. Lääketieteen kandidaatti 1830, tohtori 1832. Keräsi kansanrunoja useilla retkillään 1820-luvun lopulta lähtien. Julkaisi Kalevalan ensi painoksen 1835 ja uusitun painoksen 1849, Kantelettaren 1840. Apulaispiirilääkäri Oulussa 1832, piirilääkäri Kajaanissa 1833–53. Suomenkielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1853–62. Toimitti perustamaansa Mehiläinen-lehteä 1836–40 ja Oulun Viikkosanomia 1852–53. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ensimmäinen sihteeri 1831 ja seuran esimies 1852–63.

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1856
Tämä luku näyttää tänä vuonna jäävän niukaksi. Varsinkin suomenkielisellä kirjallisuudella on viime aikoina ollut tavallista vähemmän tarjottavaa. Käännös Cornelius Neposta ja Sanakirja, ja maailmankuulu Münchhausen, ”Parooni Mynkhausin kummalliset matkat ja retket maalla ja merellä”, kuudes vihko kirjoituksia viinan väärinkäyttöä vastaan, ”Wilhelmi Linterin historia”, Lönnrotin sovitus kreivi Manteuffelin mukaan, ”Kristillinen ja terweellinen lasten kasvattaminen” ja ”Muhammedin eläminen ja oppi”, ovat ainoat tietoomme tulleet – ja se on todella melkein ei mitään. Kirjailmoituksissa nähdää...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1856: Sanomalehdet 1857

Päivämäärä: 
1.11.1856
Tunnustaen olevamme velkaa monen lehdentoimituksen hyvyydelle, että ne lehdissään ilmoittavat Litteraturbladin jatkamisesta, luettelemme alla maassa vuonna 1857 ilmestyvät sanomalehdet. Oulun Wiikko Sanomat on ollut yhteisen kansan valistamiseksi ahkeroiva lehti, sisällöltään mitä viattomin. Sitä toimitti jonkin aikaa E. Lönnrot ja hra pastori Bäckvall on kiitettävästi astunut hänen jalanjäljissään. Syystä voidaan siis valittaa lehden äkkikuolemaa, mikä toimituksen ilmoituksen mukaan on johtunut siitä, että toimitus ei lehden erioikeuden laajuudessa katso kykenevänsä pitämään sitä pystyssä....
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Ilmoitus osakemerkinnästä J. L. Runebergin koe-virsikirjan julkaisemiseksi, konsepti

Päivämäärä: 
15.3.1857
Johan Ludvig Runeberg on viimeksi kuluneet vuodet omistanut runoilijan­lahjansa yksinomaan uuden virsikirjan kirjoittamiseen ja on työllään ansainnut jälleen oikeutetusti maanmiestensä tunnustuksen. Hänen vaati­maton yhteiskunnallinen asemansa on sinä aikana pysynyt ennallaan ja ul­koiset huolet ovat varmaan usein raskauttaneet hänen sisäistä elämäänsä. Valitettavasti ei kirjailija maassamme voi luottaa saavansa huoletonta toi­meentuloa jättämällä julkaistut teoksensa tavanomaiseen tapaan kirja­kaupan myyntiin. Vakuuttuneina siitä että jokainen Runebergin maanmies toivoo hänelle poikkeusta ...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1858
Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1858
Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen 1857. Helsinki 1858   Tällä vuosikerralla on edellisen tavoin ansiona, että se on suurimmaksi osaksi koottu suomenkielisistä kirjoituksista ja kuvauksista. Asiaan myös kuuluu, että isänmaallisia aiheita käsitellään isänmaan kielellä ja että siitä esimerkkinä on Aikakauskirja, joka ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimissä. Suomenkielisten kirjoitusten joukossa ovat August Ahlqvistin kolmas ja neljäs matkakertomus. Meidän on pyydettävä lukijalta anteeksi laiminlyöntiämme, ettemme ole aikaisemmin hankkineet tämän lupaavan maanmiehen neljättä mat...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1858
Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.]   On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...
Paikat: 

Otto Furuhjelmille

Päivämäärä: 
18.3.1859
Helsingissä 18.3.1859   Jalosukuinen Herra Eversti!    Pyydän herra everstiä suomaan suopeamielisesti anteeksi, että lähetän vasta näin myöhään tietoja hyväntahtoisesti – Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle toimitettaviksi – lähetetyistä 50 hopearuplasta. Koska en seuraa kuulematta voinut lähettää tyydyttävää vastausta, minun oli odotettava lukukauden alkua, sillä loman aikana kokouksia ei pidetä ja myös puheenjohtaja prof. Lönnrot oli matkoilla. Keskusteltuani hänen kanssaan päätettiin odottaa, miten kirjoituskilpailu aiheesta ”Katovuodet ja keinot nälänhädän torjumiseksi” ratkeaisi. Me mo...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1859
Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1858.   Yhtä artikkelia lukuun ottamatta tämä vuosikerta on täysin suomenkielinen myös kieleltään. Se sisältää: Lönnrotin kirjoittaman ”Kasvikon oppisanoja”, joka kuten otsikko ilmoittaa, on tieteen ja kouluopetuksen käyttöön laadittu kasvitieteen käsitteistö. Laajuudeltaan, johon koko luonnonhistorian alueen käsitteistöt ovat kasvaneet, myös kasvitieteen terminologia on täysi työ sekä tekijälle että lukijalle, eikä tekijälle helpointa lajia, varsinkin kun tehtävänä on uudella kielellä ilmaista ja määritellä monet käsitteet. Yksin tämän kyseisen käsit...
Paikat: