Kaarle XII

1682–1718. Ruotsin kuningas 1697–1718.

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1859

Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1862

Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861. Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Valtio-opin luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1863

Päivämäärä:

2.1.1863

Valtio-oppi. Kevätlukukausi 1863. 1–5 Hyvät herrat. Pahoillani aloituksen viivästymisestä. Herrat tietävät: aiemmin ei näin ole käynyt. Esteenä toinen kirjallinen työ. Valitettavasti myöskin keskeytynyt. Halunnut kuitenkin aloittaa. Halunnut tehdä tämän luentosarjan esitystavaltaan populaariksi. Muistuttanut, että tämän ei pidä tarkoittaa pelkkää resoneeraamista. Käsitteiden selvittämisen ja niiden yhteyden kaikki merkitys ja hyöty. Olisi mielellään toivonut suurempaa kuulijakuntaa. Ei vain kuulustelun vuoksi – vaan kiinnostuksesta saada varmaa vakaumusta siihen elämään, johon jokainen on...

Henkilöt:

Goethe, Johann Wolfgang von

Platon

Kaarle Suuri (Charlemagna)

Bodin, Jean

Kant, Immanuel

Hobbes, Thomas

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Herder, Johann Gottfried von

Drakon

Savigny, Friedrich Karl von

Kaarle XII

Ludvig XIV

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä:

29.4.1870

Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...

Henkilöt:

Kustaa III

Beskow, Bernhard von

Kaarle XII

Fersen, Fredrik Axel von

Fredrik II

Manderström, Christoffer Rutger Ludvig

Belling, Wilhelm Sebastian von

Tham, Carl Wilhelm August

Paikat:

Asiat:

Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus. ”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -teoksen 3. osassa (viimeisin painos 1870) kirjoittaja (Carl Gustaf Malmström) kertoo seuraavia tietoja tästä Krookista ja hänen puuhistaan. Kerrottuaan, miten majuri H. H. Boije vakoili Ruotsin hallituksen laskuun Venäjän yhteyksiä Suomeen, kirjoittaja lisää: Hän ei muuten ollut ainoa tiedonvälittäjä, ...

Henkilöt:

Krook, Carl August

Kaarle XII

Malmström, Carl Gustaf

Boije af Gennäs, Hans Henrik

Rosen, Gustaf Fredrik von

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 255, 1.11.1877: Ruotsalainen Aftonbladet Suomen yleisestä asevelvollisuudesta

Päivämäärä:

1.11.1877

Ruotsalaisesta Aftonbladetista on Morgonbladetin numeroon 251 otettu lausunto asevelvollisuudesta täällä Suomessa. Se todistaa kuten monet samanlaiset ruotsalaisen lehdistön arviot siitä ajatuskulun sekavuudesta ja pintapuolisuudesta, joka tässä lehdistössä (ja suuressa osassa kaikkea lehdistöä) johtaa puhetta. Mutta kun me tässä maassa suuresti elämme niistä muruista, jotka putoavat läntisten naapureidemme pöydiltä ja varsinkin meidän ruotsinkieliset sanomalehtemme lainaavat Ruotsin lehdistöstä tietonsa, se on usein vaikuttanut tuhoisasti mielipiteisiin meillä. Ja voidaan olettaa, että myö...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: