Guizot, François Pierre Guillaume

Guizot, François Pierre Guillaume

1787–1874. Ranskalainen akateemikko, poliitikko ja historioitsija.

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1856: Ranskan kirjallisia oloja

Päivämäärä: 
1.6.1856
On vanha sananlasku, että kirjallisuus on yhteiskunnan tilan peilikuva. Jos niin on – sillä sopii kyllä epäillä, että kansanviisaus ei koskaan erehtyisi – niin pitäisi uskoa, että Ranska on se maa, joka kaikkia muita enemmän rakastaa perustuslaillista vapautta. Missään ei puhuta vapaudesta suuremmalla innolla, suuremmalla kaipauksella. Tosin tätä kieltä ei saa etsiä päivälehdistä, sillä ne ovat käskystä mykkiä. Mutta kirjajulkisuuden uutuuksia, varsinkin niitä kirjoja, joita luetaan, leimaa melkein poikkeuksetta hyvin vapaamielinen henki; eikä voi epäillä, että tämä henki, tämä sävy, antaa ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1859
Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta.   Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
L'Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome 18 & 19 [(Napoleonin) konsulikauden ja keisarikunnan historia, osat 18 & 19].   Tämän suuren teoksen päättyminen lähenee. Lukija on vastikään nähnyt tässä lehdessä tiivistelmän Lamartinen sitä koskevasta arviosta. Kuuluisa runoilija vaatii historiankirjoittajalta tuomiota siitä, mikä Napoleonin sanoissa ja teoissa oli oikein ja mikä väärin, tyytymättä pelkkään arviointiin siitä, mikä niissä oli poliittisesti viisasta ja mikä epäviisasta. Vaatimus on oikea. Historiallisen persoonallisuudenkin toimintaa arvioitaessa on kiitettävä hyviä ja mo...
Paikat: