Franzén, Frans Mikael

1772–1847. Runoilija ja pappi. Turun akatemian kirjastonhoitaja 1795. Åbo Tidningar -lehden toimittaja 1797. Turun akatemian oppihistorian professori 1798–1803, käytännöllisen filosofian ja yleisen historian professori 1803–11. Ruotsin Akatemian jäseneksi 1808. Muutti 1811 Ruotsiin. Kumlan kirkkoherra 1812–24, kirkkoherra Tukholmassa ja Ruotsin akatemian sihteeri 1824. Härnösandin piispa 1831–47.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.10.1849

Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on: Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849. Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.8.1855

6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.] Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...

Henkilöt:

Leopold, Carl Gustaf af

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Bellman, Carl Michael

Franzén, Frans Mikael

Tegnér, Esaias

Wallin, Johan Olof

Stagnelius, Erik Johan

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Geijer, Erik Gustaf

Ling, Per Henrik

Sjöberg, Erik

Nicander, Carl August

Beskow, Bernhard von

Ingelman, Göran Gabriel

Dahlgren, Carl Fredrik

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Carlén, Johan Gabriel

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Mellin, Gustaf Henrik

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Macaulay, Thomas Babington

Malmström, Bernhard Elis

Carlson, Fredrik Ferdinand

Kaarle X (Charles)

Crusenstolpe, Magnus Jakob

Lundmark, Henrik Johan

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Fahlcrantz, Christian Erik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta. Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.] Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvollisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Grubbe, Samuel

Rousseau, Jean-Jacques

Rein, Gabriel

Lenngren, Anna Maria

Knös, Thekla Levinia Andrietta

Franzén, Frans Mikael

Choraeus, Michael

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1860

Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.] Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on: Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Tauchnitz, Christian Bernhard von

Steger, Friedrich

Schmidt, Alexander

Bacon, Francis

Burghley, William Cecil

Dante (Dante Alighieri)

Petrarca, Francesco

Johnson, Samuel

Ranke, Leopold von

Barère de Vieuzac, Bertrand

Fryxell, Anders

Tegnér, Esaias

Kustaa III

Leopold, Carl Gustaf af

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Fouqué, Friedrich Heinrich Karl, baron de la Motte

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Hammarsköld, Lorenzo

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Olof

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Nicander, Carl August

Sjöberg, Erik

Klopstock, Friedrich Gottlieb

Lessing, Gotthold Ephraim

Wieland, Christoph Martin

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Asiat:

Emilie Björksteniltä

Päivämäärä:

20.1.1861

Savijärvi 20.1.1861 Sydämelliset kiitokset kirjeestä, ja varsinkin siitä, että Professori Snellman osoittaa kiinnostusta minun pikku säkeisiini, minkä voin todeta osoitetuista puutteista, jotka olen tarjoutunut kykyni mukaan korjaamaan. Mutta älkää pahastuko vaikka minullakin on vähäisiä huomautuksiani, Herra Professorihan saa toki itse toimia oman harkintansa mukaan. Tegnerille ja Franzenille omistetut runot olen muuttanut; vaikken usko että ne siitä paranivat; samoin nuo pari sanaa Wallinin runoon. Mutta koska ilmaisen ainoastaan omia ajatuksiani, pyydän kauniisti, että Nikanderin säkee...

Henkilöt:

Björkstén, Arkadia Emilie

Tegnér, Esaias

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Georg August

Runeberg, Johan Ludvig

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Kellgren, Abraham Herman August

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1861

Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860. Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...

Henkilöt:

Claëson, Kristian Theodor

Göransson, Zacharias

Goethe, Johann Wolfgang von

Boström, Christopher Jacob

Thomander, Johan Henrik

Eneroth, Per Olof Emanuel

Edman, Alfred

Cygnaeus, Fredrik

Duncker, Joachim Zachris

Hettner, Hermann Theodor

Zeising, Adolf

Kellgren, Johan Henrik

Franzén, Frans Mikael

Bremer, Fredrika

Leopold I

Cavour, Camillo Benso di

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat:

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig