Castrén, Mathias Alexander

Castrén, Mathias Alexander

1813–1852. Kielentutkija ja kansatieteilijä. Filosofian maisteri 1836, suomen kielen dosentti 1840, filosofian lisensiaatti ja tohtori 1844. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851.

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1858
Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1858: Puolustukseksi

Päivämäärä: 
1.7.1858
Lehtikirjoittelu jättäytyy jo vanhastaan alttiiksi väärintulkinnoille, syytöksille, jopa mainetta ja kunniaa loukkaaville herjauksille, niin ettei maksa vaivaa puhua siitä tai ryhtyä kaikkea kumoamaan tai puolustamaan. Mitä vähemmän lehtikirjoittaja taipuu mihinkään vallitsevaan mielipiteeseen, mitä enemmän hän keskittyy asiaan ottamatta huomioon henkilöitä, sitä enemmän hän joutuu loukkaamaan ennakkoluuloja, tunteita, etunäkökohtia ja itserakkautta. Vastaaminen kaikkiin loukatun herkkänahkaisuuden nostattamiin syyteryöppyihin merkitsisi palstojen täyttämistä puheella yksilöllisistä vaatimu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1858
Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen 1857. Helsinki 1858   Tällä vuosikerralla on edellisen tavoin ansiona, että se on suurimmaksi osaksi koottu suomenkielisistä kirjoituksista ja kuvauksista. Asiaan myös kuuluu, että isänmaallisia aiheita käsitellään isänmaan kielellä ja että siitä esimerkkinä on Aikakauskirja, joka ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimissä. Suomenkielisten kirjoitusten joukossa ovat August Ahlqvistin kolmas ja neljäs matkakertomus. Meidän on pyydettävä lukijalta anteeksi laiminlyöntiämme, ettemme ole aikaisemmin hankkineet tämän lupaavan maanmiehen neljättä mat...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Muistelmia matkoilta Wenäjältä vuosina 1854–1858. Kirjoittanut Aug. Ahlqvist. Helsingissä 1859.   On tunnettua, että hra Ahlqvist on teoksen otsikon ilmoittamien vuosien kuluessa käynyt tapaamassa suomalaisia kansanheimoja Venäjällä tutustuakseen lähinnä niiden kieleen mutta myös syntyperään, tapoihin jne. Kyseisistä vuosiluvuista poikkeaa kuitenkin vuosi 1854, kun hra A. teki matkoja Viipurin lääniin runoja kokoamaan, joten sen vuoden matkamuistot koskevat omaa maata. Kielitutkimuksissaan hra A. on Castrénin seuraaja ja on ulottanut tutkimuksensa useisiin suomalaisiin kansoihin, joita Cast...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1859
Bidrag till Finland’s naturkännedom, etnografi och statistik, utgifen af Vetenskaps-Societeten. 5:e h. H:fors 1859. [Lisiä Suomen luonnontietoon, kansatieteeseen ja tilastoihin, julkaissut Tiedeseura. 5. vihko. Helsinki 1859.]   Vihkosen täyttää ”Finlands Foglar hufvudsakligen till deras drägter beskrivna af Magnus von Wright. Förra afdelningen” [Suomen linnut, jotka lähinnä höyhenpuvuiltaan on kuvannut Magnus von Wright. Edellinen osa]. Koko luonnonhistorian alalla yleissivistyksen suurin mielenkiinto kohdistuu kasvitieteen ohella lähinnä lintutieteeseen, ornitologiaan. On helppo oivaltaa ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Kielen olemuksesta

Päivämäärä: 
1.7.1860
K. Claësonin julkaiseman Nordisk Universitetstidskriftin vuoden 1858 neljännessä numerossa on ilmes­tynyt tämän, valitettavasti kuoleman tieteellisten pyrintöjen parista jo varhaisessa iässä tempaaman kirjoittajan tutkielma ”Kielen alkuperästä ja olemuksesta”. Tämä tutkimus sekä muutamat samassa numerossa julkaistut kielitieteellisten teosten arvostelut paljastavat kirjoittajan epätavallisen lukeneisuuden tälläkin alalla samoin kuin hänen kykynsä ymmärtää ja eritellä sillä esiin tulevia kysymyksiä. Kuten lukijamme jo tietävät, hänen keskeisin tutkimusalansa oli filosofia. Claësonin mainittu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen 1859. Hki 1860.   Käsillä oleva vuosikirja on jo yhdeksästoista. On ilahduttavaa todeta, ettei Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ole väsynyt sen jatkuvasti tappiolliseen kustantamiseen ja ettei myöskään puutu työntekijöitä, jotka ovat järjestäneet aikakauskirjaan sille sopivan sisällön. Vihko sisältää aineskokoelmia: Joh. Reinh. Bergstadin ”Aineksia suomen kielen sananmuodostusoppiin”, Waarasen kokoamia ”Historiallisia asiakirjoja” ja Bomanssonin ”Suomen historiaa koskevia asiakirjoja” sekä Kilpisen ”Suomalaiset sukunimet” [suomenkielinen otsikko] Viita...
Paikat: 

Jakob Johan Wilhelm Lagukselle

Päivämäärä: 
9.4.1861
9.4.1861   Hyvä Veli!    Ymmärsin merkintäsi tarkoittavan, että 46. runon säerivit 305–458 (?) pitäisi painaa – mutta otin lyhyemmän kappaleen Castrénin käännöksestä. On tarkoituksen kannalta järkevämpää esittää katkelma ruotsiksi, koska tutkimus on täällä meilläkin tulossa sellaisten lukijoiden käsiin, joista monet eivät ymmärrä Kalevalan suomea – ja sitä luetaan myös Ruotsissa, jossa toivon sen tulevan painetuksi. Ystäväsi ja veljesi J. V. S:n