Castrén, Mathias Alexander

Castrén, Mathias Alexander

1813–1852. Kielentutkija ja kansatieteilijä. Filosofian maisteri 1836, suomen kielen dosentti 1840, filosofian lisensiaatti ja tohtori 1844. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851.

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Mathias Aleksander Castrénille

Päivämäärä: 
20.3.1849
Kuopiossa 20.3.1849   Veli Castrén!    Haluan liittyä, vaikkakin myöhässä ja lyhyesti, niiden monien joukkoon, jotka lämpimin sydämin toivottavat Sinut tervetulleeksi takaisin isänmaahan. Heidän kanssaan minäkin olen kuluttanut monia katkeria päiviä ja öitä kuultuani murheellisen viestin vaikeasta sairaudesta, testamenteista jne., ja sen takia olen hyvin iloinen tietäessäni, että olet hyvässä kunnossa saapunut perille aarteinesi. En usko, että annat houkutella itseäsi millään eduilla valitsemaan virkaa ja asuinpaikkaa Suomen ulkopuolelta ja siten luovuttamaan menestyksestäsi koituvaa kunnia...
Paikat: 

Mathias Aleksander Castrénilta

Päivämäärä: 
4.4.1849
Hki 4.4.1849   Veli Snellman!    Ollessani tässä eräänä päivänä juuri syventyneenä ostjakinkielisen aapiseni suunnitteluun sinun lämmin ja ystävällinen kirjeesi tuotti minulle mitä iloisimman yllätyksen. Eipä minua ole pahoin hemmoteltu ihmisten hyväntahtoisuudella; mutta juuri sen takia osaankin arvostaa myötämielistä sanaa, kun sen on kirjoittanut oikean ihmisen käsi. Merkillistä kyllä saan kiittää Sinua siitä hyvästä neuvosta, että koti on paras paikka, vaikka sitten pitäisi ”tuohiliposta vettä juoda”. En suinkaan kuvittele, että täällä olemiseni hyödyttäisi ketään; omalta kannaltani vai...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Tri Castrénin matkat

Päivämäärä: 
1.5.1849
Kun tämä kuuluisa ja maineensa arvoinen maanmiehemme pari kuukautta sitten ystävällisesti lähetti tämän kirjoittajalle kokoelman Pietarin tiedeakatemian tiedotuksissa julkaistuja matkakertomuksiaan, päätti kirjoittaja pyrkiä esittämään katsauksen sekä näiden matkojen kulusta että niistä erityisistä tieteellisistä tutkimuksista, joille tri Castrén matkojen eri vaiheissa omistautui. Tästä aikomuksestaan kirjoittaja tiedotti tri Castrénille ja nyt hänellä on ollut ilo ottaa häneltä vastaan sen yhteenvedonomaisen kertomuksen luonnos, minkä hän palattuaan toimitti Tiedeakatemialle. Kirjoittajall...
Paikat: 

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
26.5.1849
Helsingissä 26.5.1849   Parahin Veli.    Toivo, jota olemme elätelleet ja vaalineet niin kauan, niin monta vuotta, niin iloisesti sen toteutumiseen luottaen ja niin suuresti siihen kiintyneinä, on nyt siis viety, haihtunut savuna ilmaan, tämä toivo, että saisimme Sinut tänne, pienen piirimme keskuuteen ja että Sinä pysyisit yhteiskunnan yhteisedun palvelijana. Jäljellä on tyhjyys, joka muistuttaa tyhjyyttä jonkun sellaisen mentyä, joka on todella jo kuulunut omiin. Miten suurta iloa minulle olisikaan vanhuuden päivinäni tuottanut yhteyden solmiminen uudelleen täällä yhteisellä asuinseudulla...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä: 
22.7.1849
Helsinki 22.7.1849   Rakastettu, kaivattu Puolisoni!    Eilen juotiin Sinun maljasi päivällisillä Tri Castrénin luona ja illallisilla Tri Ingmannin luona. Mietin jälkeenpäin, että hyvä Täti varmaan hiukkasen juhli Sinun nimipäivääsi, jonka jo kahtena vuotena viidestä olen joutunut viettämään erossa Sinusta, mutta toivon tulevaisuudessa saavani pitää sitä aina juhlapäivänä kodin rauhassa. Ostin kangasta kesähattua varten, mutta unohdin, että tarvitaan nauha samasta kankaasta, ja jouduin siis ostamaan ¼ kyynärää lisää. Calle on ostanut vähän talouskapineita Hannalle, Vasikkahaassa käytettävik...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1849
1. Lyhy Suomen Historia ja Maantiede, kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut J. F. Granlund. Helsingissä 1849.   Tämä teos muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitusten 13. osan. Se on ansiokas, varsin selkeällä kielellä laadittu käännös teoksesta Finlands Historie och Geografi för Söndagsskolor, julkaistu vuonna 1847 (hra Hallsténin laatimana) ja painettu Vaasassa. Emme ole sattuneet kiinnittämään huomiota alkuteokseen, ja siksi meille on kaksinkertainen ilo tutustua kirjaan asussa, joka lupaa sille laajemman levikin ja moninkertaisen hyödyn. Ei siksi, että sen tiivistelmämuoto mie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1849
Jos tämä kirjoitus viittaakin pääasiassa muutamiin saksalaisen kirjallisuuden tuotteisiin, käyttää arvostelija silti yllä olevaa otsaketta, koska myös muutama ranskalaisen ja englantilaisen kirjallisuuden teos tulee esille, jos kohta lähinnä saksalaisena käännöksenä.   I Voisi luulla että menneiden vuosien rauhattomuus olisi saattanut Saksan kirjankirjoittajat ahdinkoon suuntaamalla huomion pois heidän nerontuotteistaan. Kun kuulee oppineen saksalaisen arvostelijan puhuvan tästä ajasta, hänen puheensa onkin täynnä valitusta kovasta ajasta. Totta kyllä on, että kirjojen tuotanto on yleisen e...

Runo M. A. Castrénin ja Natalia Tengströmin häissä 31.10.1850

Päivämäärä: 
31.10.1850
Tässä istuu nyt viimeinkin ukko Castrén kaulaillen armahintansa. Kauan tiedämme veikkosen vaeltaneen vain puurtaen työurallansa. Oli mielessä pohjoisen Euraasian eri kansat ja kielien kaavat; nyt hiiteen ne joutavat, kun ihanan lepopaikan miettehet saavat.   Kynä Castrénin kirjoitti kieliopin jo kansalle neljälletoista. Selon saaminen kielestä paratiisin on tehtävä viidestoista. On rakkaus kieleksi helppoakin, toki sääntöjä, kaavoja kaihtaa. Vain katsein ja hellin kosketuksin sen saattaa viestejä vaihtaa.   Sadat määritellyt hän on suffiksit, nyt uusi on tutkimusvaihe. Pian löytyvät oikeat ...
Asiat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: