Borgström, Maria Emilie

Tallinna 20.8.1850   Rakas Vaimoni!    Saavuin tänne eilen noin klo 3 ip. Ylitys kävi hiukan hitaammin, koska meillä loppupuolella oli voimakas vastatuuli. Niin onnekasta kuin kuvittelinkin olevan, että Sinä olisit mukana, olisi sittemmin tuntunut pahalta nähdä Sinun kärsivän muiden naishenkilöiden mukana, joista useimmat olivat merisairaita. Eilen yksinäisyyteni oli ahdistavaa. Olin kyllä väsynyt, ja yritin päivänokosia, mutta säpsähtelin hereille torkahduksesta kuvitellen, että kuulin Sinun tai jonkun lapsemme äänen, ja koetin innokkaasti varmistautua, olinko kotona. Kirjoitan nyt olettae...