Bergfalk, Per Erik

1798–1890. Lainopin professori Upsalassa 1838–61.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

10.11.1845

[marraskuu 1845] Kelpo Veljeni, Lithonius on luvannut toimittaa viimeiset huonekalusi ensi viikon lopulla. Saa nähdä, miten siinä käy ja miten siinä tapauksessa saan ne lähtemään Viipuriin. Päällysteen kangas ei tosin ole kehuttavan näköistä, mutta sillä on kaksi etua: ensinnäkin koit eivät ole sille persoja, toiseksi se maksaa 90 kop. kyynärä, kun taas ne villakankaat, joiden värit ovat runollisempia, maksavat 1,60–2 ruplaa kyynärä. Kun nyt et missään tapauksessa viivy Kuopiossa paria vuotta kauempaa, minusta olisi ollut järjetöntä ostaa kalliimpaa päällystekangasta, josta et kuitenka...

Henkilöt:

Nervander, Johan Jakob

Lithonius, Jonas

Nordström, Johan Jakob

Tengström, Johan Jakob

Armfelt, Alexander

Bergfalk, Per Erik

Wirzén, Johan Ernst Adhemar

Gyldén, Nils Abraham

Asiat:

Ystäväpiiri

Yliopisto

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä:

5.12.1846

Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...

Henkilöt:

Frey, Peter Heinrich von

Kaarle X (Charles)

Olavus Petri (Olof Peterson)

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Fahlcrantz, Christian Erik

Oldberg, Anders

Boivie, Pehr Gustaf

Hazelius, Johan August

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1847

Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä:

1.1.1848

I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Henkilöt:

Ehrenstrahl, David Klöcker

Hartmansdorff, Jakob August von

Wingård, Carl Fredrik af

Nybom, Johan

Heurlin, Christopher Isac

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Bergfalk, Per Erik

Thomander, Johan Henrik

Shakespeare, William

Schlyter, Carl Johan

Franzén, Frans Mikael

Dahlgren, Carl Fredrik

Holmberg, Emilie Augusta Kristina

Blanche, August Theodor

Kullberg, Karl Anders af

Mellin, Gustaf Henrik

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Lénström, Carl Julius

Flygare-Carlén, Emilie

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Röhl, Maria Kristina

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kiellman-Göranson, Julius Axel

Rudbeck, Thure Gustaf

Wenström, Carl Edmund

Nicander, Carl August

Braun, Wilhelm August Detlof von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä:

2.1.1860

Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...

Henkilöt:

Borgström, Henrik nuorempi

Paikat:

Asiat: