Aleksanteri II

Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Anomusten lähettäminen valiokuntaan, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä: 
19.2.1872
Herra Snellman: Omasta puolestani en voi ymmärtää, miksi olisi välttämätöntä lähettää anomus ensin valiokuntaan. Sen sijaan ei mielestäni ole mitään estettä sille, että jokin sääty ottaa anomuksen omakseen ennen sen lähettämistä valiokuntaan. Mikään ei estä säädyn jäseniä yksi toisensa jälkeen yhtymästä anomukseen ja siten tekemästä siitä säädyn anomusta. On toki pieni este, jos niin halutaan nähdä, yleisen hyväksymisen tiellä, että anomuksen­tekijä menee moniin yksityiskohtiin; mutta tämä voidaan poistaa siten, että sääty yhtyy anomuksen yleiseen tarkoitukseen. Tässä se on selvästi esiin t...
Henkilöt: 
Paikat: 

Pankkivaliokunnan kirjelmä hypoteekkiyhdistyksen anomuksesta lainan maksuehtojen lievennyksestä, lausunnot valtiopäivillä 12.3.1872

Päivämäärä: 
12.3.1872
Herra Snellman: Sen osalta, mitä edellinen kunnioitettu puhuja on sanonut, pyydän nöyrimmin saada muistuttaa, että hypoteekkiyhdistyksen esitykseen ei sisältynyt mitään senkaltaista ehdotusta kuin mitä muuten on tapana jättää valiokunnalle. Kukaan ei tiettävästi pelkää, että joku yksityinen tai jokin yhtiö esittäisi lakivaliokunnalle tai suostuntavaliokunnalle tai jollekin muulle säätyjen valiokunnalle jonkin ehdotuksen anoen, että ehdotus on esitettävä säädyille. Tässä tapauksessa kysymys on ainoastaan tämä: kuka on pankin isäntä, kenellä on oikeus myöntää armo, myönnytys, jonka Hänen Keis...
Henkilöt: 
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö juutalaisten kansalaisoikeuksista Suomessa, lausunto valtiopäivillä 19.3.1872

Päivämäärä: 
19.3.1872
Herra Snellman: Minäkin tunnustan olevan toivottavaa, että Suomen kansa etenisi niin pitkälle kuin mahdollista tiellä, jonka katsotaan kuuluvan ihmisyyteen, ja tunnustan täydelleen, että kyseisellä anomuksella on sellainen tarkoitus. Mutta jokaiselle kansalle on sallittua, sen pyrkiessä asettumaan eniten sivistystä saaneitten kansakuntien joukkoon, kuitenkin ottaa huomioon omat olonsa ja harkita, miten nopean etenemisen tällä tiellä todella sallivat maalle koituva hyöty ja kansan tuleva hyvinvointi. Ei voida kieltää, etteikö kansalle olisi kyllä hyödyllisintä liittyä sellaiseen edistykseen,...
Henkilöt: 
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kirjallisuuden ja taiteen omistus- ja kustannusoikeuksista, lausunto valtiopäivillä 20.4.1872

Päivämäärä: 
20.4.1872
Herra Snellman: Saanen kunnioittavimmin omasta puolestani puoltaa, että kunnianarvoisa sääty hyväksyisi yleisen anomusvaliokunnan mietinnön. Ehkä voisi olla aiheellista olla ottamatta valiokunnan puoltamaan aloitteeseen mitään ehdotuksia tietyistä määräajoista tai vuosista, joiden kuluessa kirjailijan oikeus olisi suojeltu, mutta voisi silti olla soveliasta, että edustuslaitos antaisi jo ennakkoon tätä seikkaa koskevan mielipiteensä tulla Hänen Majesteettinsa tietoon. Omasta puolestani pyydän kuitenkin, että mikäli säilytetään aikaa koskeva määräys työn omistusoikeuden suojelemisesta niin j...
Henkilöt: 
Paikat: 

Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä hätäaputoimenpiteisiin myönnettävästä lainasta, lausunnot valtiopäivillä 25.4.1872

Päivämäärä: 
25.4.1872
Tämän johdosta herra Snellman lausui seuraavaa: On pakko ihmetellä, että armollista esitystä käsitellään tällä tavoin, ikään kuin hallituksen velvollisuus olisi hädän sattuessa ruokkia väestö, ja ikään kuin olisi edustuslaitoksen puolelta erityinen armo, että se ojentaa edes yhden sormen auttaakseen hallitusta tässä asiassa. Sanon vain: sellainen tapa käsittää asia on hämmästyttävä, voitaisiin sanoa enemmänkin: se on sopimaton. Ei maata siksi kuormiteta veroilla, että milloin minkin paikkakunnan väestöä ylläpidettäisiin niiden tuotolla, vaan ainoastaan tavallisten valtion tarpeitten täyttäm...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö koululainsäädännön ja opetuslaitoksen järjestämisestä, lausunto valtiopäivillä 13.5.1872

Päivämäärä: 
13.5.1872
Herra Snellman: Anomus-esityksellä, josta nyt keskustellaan, se täytyy myöntää, on surullinen puolensa, ja omasta puolestani katson tuon surullisen puolen olevan vallitsevana. Valiokuntahan esittää ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sisällöltään myönteisiä alamaisia anomuksia Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, pyytäen Hänen Keisarillista Majesteettiaan ryhtymään tiettyihin toimiin. Mutta valiokunta pyytää kolmannessa kohdassa, ettei muihin toimiin toistaiseksi ryhdyttäisi, ja juuri tässä kolmannessa kohdassa on valiokunnan esityksen samoin kuin kaikkien asiaa koskevien anomusten pääsisä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö tiettyjen oppilaitosten perustamisesta, laajentamisesta ja säilyttämisestä, lausunto valtiopäivillä 18.5.1872

Päivämäärä: 
18.5.1872
Herra Snellman: Koska valiokunta on esittänyt, että jätetyt aloitteet, jotka koskivat osaksi uusien oppilaitosten perustamista ja osaksi vanhojen laajentamista, eivät muilta osin johtaisi erityisiin toimenpiteisiin säätyjen puolelta, paitsi mitä tulee Turun suomalaiseen kouluun, ja koska huomaan, että kunnianarvoisassa säädyssä keskustellaan vain tästä kysymyksestä, niin pyydän saada rajoittaa esitykseni siihen. Ei voida kai kieltää, etteikö kyseisen maamme seudun suomenkielinen väestö kipeästi tarvitsisi suomalaista koulua. Elleivät olot ole suuresti muuttuneet sen jälkeen, kun tutustuin T...
Henkilöt: 
Paikat: 

Lakivaliokunnan mietintö korkeimman oikeusistuimen perustamisesta lainsäädännön kontrolloimiseksi, lausunto valtiopäivillä 18.5.1872

Päivämäärä: 
18.5.1872
Herra Snellman, joka lausui seuraavaa: En ole aivan varma, onko huomautus, jonka olen pyytänyt saada tehdä, aivan välttämätön. Mutta sikäli kuin asiaa ymmärrän, niin pelkään pahoin, että valiokunnan esityksen nämä sanat: ”jolla tuomioistuimella älköön olko oikeutta puuttua hallituksen toimiin muulla tavoin kuin antamalla lausuntoja kaikkinaisissa lainsäädäntökysymyksissä”, ellei niihin tehdä muita lisäyksiä, voivat suuresti vaikeuttaa anomuksen menestymistä. Minulla on ollut tilaisuus kokea, ja siksi ehkä rohkenenkin puhua asiasta paljastamatta mitään valtionsalaisuuksia, että keisarillisen...
Henkilöt: 
Paikat: 

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin ohjesäännöstä, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä: 
25.5.1872
Herra Snellman: Mitä tulee kysymykseen diskreetiovarojen käytöstä, pyydän saada valistaa, että kokemukseni mukaan sellaiset diskreetiovarat ovat täydelleen hyödyttömiä. Ne on vain jaettu virkamiesten kesken suhteessa palkkoihin. Niin on tietääkseni menetellyt myös pankin johtokunta. Kysymyksessä ei ole ollut palkkio, jonka joku olisi saanut suuremmasta taitavuudesta tai ahkeruudesta, vaan yksinkertainen palkanlisä. Ymmärrän, että pankin johtokunta on virkamiehiin nähden sellaisessa asemassa, että pankin johtokunnan on hyvin vaikea kieltää yhdeltä lisää, joka annetaan toiselle, ja tämä liene...
Henkilöt: 
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö määrärahakysymyksistä ym. erinäisistä rautatierakennuksista ja rautatietutkimuksista, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä: 
31.5.1872
Herra Snellman lausui seuraavaa: Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan laskelmiin kulkulaitosrahaston varoista, pyydän saada tehdä seuraavat huomautukset. Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa määräsi ruotupataljoonat lakkautettaviksi, seurasi tätä määräystä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa keisarilliselle senaatille tiedoksi annettu päätös, jonka sisältö oli, että ne säästöt, joita sotilasrahastossa voi syntyä lakkauttamisten johdosta, käytettäisiin hädän lievittämiseen maassamme. Juuri tämän päätöksen perusteella keisarillinen senaatti anoi alamaisimmin Hänen Keisarilliselta Majesteetilta...
Paikat: