Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

11.2.1868

11.2.1868 Olen melkein varma siitä, että palatessani Pietariin saan kuulla Hänen Majesteetiltaan ensimmäiseksi tämän kysymyksen: ”Pitääkö senaattori Snellman, nyt kun laina on otettu, sitä edullisena ja arvioiko herra senaattori olemassa olevien ja laskelmien mukaan saatavien varojen riittävän ennakoitujen tarpeiden täyttämiseen?!” Mitä vastaan Hänen Majesteetilleen näihin kysymyksiin? Täydellisimmin kunnioittavasti allekirjoitan E. Stjernwall

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Aleksanteri II

Asiat:

Senaattori

Katovuodet

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

2.3.1868

Pietarissa [2.3.1868] Jalosukuinen Herra Senaattori, kiitän kohteliaimmin helmikuun 24. päivän kirjeestä, joka täydentää Herra Senaattorin sitä ennen senaatissa esittämää mietintöä, joka koskee otettujen sitoumusten täyttämiseen käytettävissämme olevia varoja. Asia on tärkeä, ja meidän on käsiteltävä sitä sangen rauhallisesti. Tästä syystä pyydän, että saisin suopeutenne avulla ja viipymättä tarkemman selityksen kahdesta esityksessä mainitusta seikasta, joita en ymmärrä. Ensinnäkin Herra Senaattori sanoo kirjeessään: ”Sotilasrahaston varoista saadaan varmasti maksetuksi Erlangerin lain...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Erlanger, Raphael von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä:

15.3.1868

[saksaksi] Helsingissä 15./27.3.1868 Jäljennös. Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! Keisarilliselle senaatille jo lähetetty herra ministerivaltiosihteerin kirje osoittaa, että Hänen Majesteettinsa Keisari on kuultuaan esittelyn kysymyksestä, joka koskee tarpeellisten rahavarojen hankkimista rautatien rakentamisen loppuunsaattamiseksi, suvainnut hyväksyä senaatin enemmistön mielipiteen ja tämän johdosta käskeä, että kotimaasta on tämän vuoden lopulla otettava 4 000 000 Suomen markan laina, ja täten siis virkatovereittenne enemmistö on torjunut Teidän henkilökohtaisen käsityksenne ma...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 73, 28.3.1868: Korjaus sanomalehdissä julkaistuihin perättömiin väitteisiin

Päivämäärä:

28.3.1868

Eräs sanomalehtikirjeenvaihtaja on kertonut, että muuan ohraerä, joka suurin kustannuksin piti rahtina kuljettaa Turusta Vaasan lääniin, ei suoritetussa kokeessa osoittautunut itämiskelpoiseksi. Vaikka kirjeenvaihtajalle lienee pettymys, että sellaista onnettomuutta ei ole sattunut, yleisö kuitenkin iloinnee tästä tiedosta. Ainoa ohraerä, joka viime syksynä voitiin kruunun laskuun Vaasan lääniin hankkia, koostui 3 000:sta Tanskasta tuodusta tynnyristä. Maan eteläosasta ei voitu ostaa lainkaan ohraa. Mainittu erä hankittiin oikeastaan leipäviljaksi myytäväksi, koska yksityinen maahantuonti l...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

28.3.1868

Pietarissa 28.3./9.4.1868 Jalosukuinen Herra Senaattori, Vastaukseksi kunnianarvoisaan kirjeeseen huhtikuun 4. päivältä kiirehdin vastaamaan, että asian viivyttäminen syksyyn saakka ei ollut hyvän tavan mukaista eikä myöskään ollut yhdistettävissä enemmistön valtiontalouden hoitamista koskevan mielipiteen toteuttamiseen. Virkavapaus kesäkuuhun asti on seurausta tästä, kun tarkoituksena oli oikeuden säilyttäminen virkamiesten leski- ja orpokassalta tulevaan eläkkeeseen. Jos Herra Senaattori olisi hyväntahtoisesti halunnut noudattaa usein toistamaani pyyntöä valtiontalouden yleistilantee...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Senaatin ohjesäännön §§ 2, 7, 12, 13, 14 ja 25, lausunto senaatin täysistunnossa 20.4.1868 (sub secreto)

Päivämäärä:

20.4.1868

Senaattori Johan Wilhelm Snellman lausui seuraavaa: Senaatin sääntöjen § 2 ja siihen liittyen §§ 7, 12, 13, 14 ja 25. Kaksi tärkeää syytä puhuu senaatin jäsenten lukumäärän rajoittamisen puolesta. Ensimmäinen on, että (sign. JWS.) Senaatti ei ole pelkästään neuvoa-antava kokous ja erityisissä tapauksissa tuomioistuin, vaan mitä asioitten suureen enemmistöön tulee, hallintoviranomainen, jonka toiminta kattaa maamme hallinnon kaikki alat. Esillä olevat asiat ovat usein niin moninaiset, ettei keneltäkään jäseneltä voida edellyttää kaikkien niiden hallinnonalojen tuntemusta, johon asiat liittyv...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä:

29.4.1870

Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...

Henkilöt:

Kustaa III

Beskow, Bernhard von

Kaarle XII

Fersen, Fredrik Axel von

Fredrik II

Manderström, Christoffer Rutger Ludvig

Belling, Wilhelm Sebastian von

Tham, Carl Wilhelm August

Paikat:

Asiat:

Senaatin talousosastolle

Päivämäärä:

27.9.1870

Helsingissä, 27.9.1870 Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta alamaisimmin. Armollisesti määrättynä antamaan kertomuksen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asemasta kuluvan vuoden 1870 ensimmäisen puoliskon aikana ilmoittaa yhdistyksen johtokunta alamaisimmin seuraavaa: Asema on sikäli parantunut, että korkoja on yhdistykselle maksettu säännöllisemmin, ja verrattain vähän tiloja on myyty yhdistyksen saatavista ja vielä vähemmän on tarvinnut huutaa sen laskuun. Sen sijaan aikaisemmin yhdistykselle huudettujen tilojen myynti ei ole edennyt niin ripeä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Senaatin talousosasto

Puhe Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Kaukana niiden suurten poliittisten mullistusten tapahtumapaikoilta, joiden sotainen kumu on kaikunut kautta Euroopan, Suomen kansa vähäisyytensä ja sijaintinsa vuoksi joutuu ainoastaan sivusta seuraamaan, mitä tulevaisuus mahtaa myös sen itsensä osaksi tuoda. Yksikään eurooppalaiseen sivilisaatioon kuuluva kansa ei jää tällaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien ulkopuolelle. Mutta vähäisinkin niistä kykenee luomaan omia kohtaloitaan niissä rajoissa, jotka maailmanhistoria on sille asettanut. Sen tärkein ehto on lämmin isänmaanrakkaus, sen osoittaminen velvollisuuksien uskollisessa ja u...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Suomen säätyjen pankkivaltuuston ehdotus Suomen Pankin uudeksi ohjesäännöksi, lausunnot valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Herra Snellman: Otan itselleni vapauden vaivata kunnianarvoisaa säätyä puheenvuorolla, erityisesti saadakseni tehdä ehdotuksen, joka mahdollisesti voisi pelastaa pankkivaltuuston ohjesääntöesityksen kaatumasta, niin kuin pelkään muussa tapauksessa käyvän. Tämä ehdotus koskee, kuten hyvin arvata saattaa, valtuuston esityksen §:ää 4. Hallituksen jäsenille on varmasti yllätys, että he saavat tietää esityksestä, jolla hallitusta täysin kuulematta esitetään säätyjen päätettäväksi säädös siitä, että pankin johtokunta ei tulevaisuudessa olisi tekemisissä valtion pankissa pitämien rahastojen hallin...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: