Aleksanteri II

Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Finlands Allmänna Tidning nro 227, 30.9.1867: Vastine Dagbladetin kirjoitukseen hätäaputalousopista

Päivämäärä: 
30.9.1867
Sanomalehdissä kiistelemiseen kirjoittajalla ei ole aikaa eikä halua. On kuitenkin annettava tosiasioita Dagbladetin hätäaputaloustieteen arvioimiseksi. Tuo oppihan perustuu viisaaseen neuvoon ”sijoittaa” valtion varoja maan rahvaan keskuuteen. Jos tähän asti lainatun viljan arvo lasketaan siitä valtiolle koituneiden kustannusten mukaan, rahvaan keskuuteen on sijoitettu noin kuusi miljoonaa markkaa. Jos vuonna 1862 kauppiaille lainatut kahdeksan miljoonaa olisikin annettu yhteiselle kansalle, sen keskuuteen olisi sijoitettu 14 miljoonaa. Valitettava totuus on, että tällä hetkellä meillä on ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Carl Meyer von Rothschildille syyskuussa 1867, konsepti

Päivämäärä: 
30.9.1867
[saksaksi] Hra Paroni   Herra Frenckellin kautta Te, Herra Paroni, olette jo saanut tiedon toiveestamme saada 6 miljoonan frangin tai 1 600 000 taalarin kreditiivilaina kahdeksi vuodeksi. Suomen hallintoa ajaa tähän askeleeseen niin pakottava välttämättömyys, ettei sillä ole mitään muuta keinoa tilanteesta selviytymiseen. Valittavanamme on vain väestön nälkäkuoleman salliminen tai rahan hankkiminen mihin hintaan tahansa. Pitkä talvi tuhosi tässä maassa syyskylvöt osaksi. Myöhäinen kesäntulo viivästytti kevätviljojenkin kypsymistä. Näin tultiin siihen, että tämän kuun alussa ankara halla saa...

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
19.10.1867
Pietarissa 7/19.10.1867   Jalosukuinen Herra Senaattori.    Kiiruhdan vastaamaan kunnianarvoiseen kirjeeseen tämän kuun 15. päivältä. Luotan leivän paistamista koskevissa kysymyksessä enemmän täällä toimivaan vanhaan hansaporvariin leipuri Hankeen kuin koulunjohtaja Saelaniin! Hanke on järjestänyt minua varten koeleivonnan, jonka tulos on pöydälläni näytteillä ja jonka valmistuksessa leseet on ilman vedessä liottamista sekoitettu normaalin painonsa mukaisesti ruisjauhoihin ja päästy aivan toisenlaisiin tuloksiin kuin Saelan on ilmoittanut. Meidän epäkäytännölliset ja yksinkertaiset Suomesta...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Indreniukselta

Päivämäärä: 
21.10.1867
Kreivi Adlerberg pyytää Herra Senaattori J. V. Snellmania saapumaan kiireimmiten Pietariin, mistä Hänen Ylhäisyytensä alamaisesti ilmoittaa Hänen Majesteetilleen Keisarille. Indrenius   Lauantaina klo 9 ip. Senaattori, paroni v. Born on saanut samanlaisen kutsun.    
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Kuolemanrangaistusta koskeva ehdotus uudeksi rangaistuslaiksi, lausunto senaatin täysistunnossa 25.11.1867

Päivämäärä: 
25.11.1867
Senaattori Snellman lausui, että vaikka senaattori katsoi, että säätyjen armolliseen esitykseen kuolemanrangaistuksen kohdalla ehdottama muutos, jonka seurauksena murhasta tuomittaisiin elinkautiseen kuritushuoneeseen, ainoastaan kovennettuna kahdenkymmenenkahdeksan päivän vankeudella vedellä ja leivällä, ja muusta rikoksesta, josta tällä hetkellä lankeaa kuolemantuomio, elinkautiseen kuritushuoneeseen, tai lieventävien asianhaarojen vallitessa kymmeneksi tai kahdeksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen, saisi aikaan sen, että lakia sovellettaessa murhasta ja taposta seuraavat rangaistukset ei...
Paikat: 

Sahausmaksujen muuttaminen, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1867

Päivämäärä: 
28.11.1867
Senaattori Snellman lausui, että vaikka senaattori kyllä katsoi, että kaikki kotimaiseen vientitavaraan kohdistuvat tullit tulee tuotantoon kohdistuvina suorina veroina poistaa, mutta koska valtio ei maata pahoin koetelleen kadon vuoksi varoihinsa kohdistuneen ankaran kuormituksen takia voi olla ilman niitä tuloja, joiden väheneminen olisi seurauksena sahausmaksun alentamisesta ja poistamisesta nyt heti, niin ei senaattori voinut alamaisuudessa puoltaa porvarissäädyn kyseisen aloitteen hyväksymistä. Senaattori anoi alamaisuudessa saada vastaisuudessa, kun muuttuneet olot ja muut seikat sen ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Värvätyt suomalaisjoukot, lausunto senaatin talousosastossa 10.12.1867

Päivämäärä: 
10.12.1867
Senaattori Snellman halusi sen osalta, poistaakseen jossain määrin sitä epävarmuutta, joka Suomen sotaväen alipäällystöllä on tällä hetkellä asemastaan siinä tapauksessa, että se ilman omaa syytään tulee erotetuksi, ja joka epävarmuus epäilemättä vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuksiin saada joukkoihin kelvollisia aliupseereita, mistä taas itse joukkojen kelvollisuus on suuressa määrin riippuvainen, anoa alamaisesti Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan, että annettaisiin armollisesti yleinen säädös koskien etuja, jotka eron jälkeen tulisivat sellaisten aliupseerien osaksi. Tässä yhteydess...
Paikat: 
Asiat: 

Ulkomainen valtionlaina viljantuontia varten, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1867
Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on viime vuoden syyskuun 17/29 päivänä antamallaan armollisella käskykirjeellä sallinut keisarillisen senaatin antaa ottaa kotimaassa tai ulkomailla 2 miljoonan kreditiivin 18 kuukaudeksi, viljan hankkimiseksi kadon koettelemiin lääneihin. Tätä armollista lupaa ei ole tarvinnut käyttää, kun Hänen Majesteettinsa on määrännyt otettavaksi ulkomaisen valtionlainan kotimaisten irtisanottavien lainojen muuntamiseksi, ja suuri osa kyseisestä ulkomaanlainasta on saatu sillä tavoin, että viljan maahantuojat ovat saaneet tuota ulkomaanvaluuttaa ennakkona, joka on vä...
Henkilöt: 

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä: 
17.1.1868
Pietarissa 17./29.1.1868   Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari!    Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on Armossaan antanut esitellä itselleen Kokkolan kaupungista olevien kauppiaiden Alexander ja Herman Donnerin allekirjoittaman Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen osoitetun kirjeen, jossa mainitut kauppiaat ovat tuoneet esiin sen, etteivät he pysty säilyttämään asemaansa liike-elämässä ilman apua, ja samalla anoneet sadantuhannen hopearuplan lainaa Pohjanmaan merenkulun edistämiseen ja työansioiden järjestämiseen laivanrakennustehtävissä joukolle hädänalaisia henkilöitä, Hänen Maj...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Normaalikoulun yhdeksänvuotisen kurssin muuttaminen seitsenvuotiseksi sekä suomenkielisen rinnakkaisluokan perustaminen, lausunto senaatin talousosastossa 30.1.1868

Päivämäärä: 
30.1.1868
Senaattori Snellman halusi vapaaherra von Bornin esittämin perustein myöskin jättää alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti ratkaistavaksi, voisiko normaalikoulussa nyt olevan valmistavan luokan lakkauttaminen tapahtua, mutta sen sijaan omasta puolestaan alamaisuudessa esittää, että koska normaalikoulu on perustettu maamme tulevien oppikoulunopettajien käytännön koulutusta varten ja koska heidän olisi mahdotonta soveltaa normaalikoulun nykyisin yhdeksänvuotiselle kurssille suunniteltuja metodeita muissa oppilaitoksissa, joille on määrätty lyhyempi oppikurssi, niin jotta...
Paikat: