Akiander, Matthias | J. V. Snellmanin kootut teokset

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1860

Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860. Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Nylander, Fredrik

Saelan, Anders Thiodolf

Rein, Gabriel

Akiander, Matthias

Frenckell, Otto Reinhold

Slöör, Karl Alexander

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Uhland, Johann Ludwig

Wecksell, Josef Julius

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1861

Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland af Matth. Akiander. V delen [M. A., Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä. V osa]. H:ki 1861. Meidän on ilomielin peruutettava tämän teoksen 4. osan esittelyn yhteydessä antamamme tieto, että se olisi sarjan viimeinen. Tämä ilmoitus johtui johdannossa olleen sanonnan väärinkäsittämisestä. Käsillä olevan 5. osan sisällöstä ilmenee, että odotettavissa on vielä yksi osa, 6. sarjassa. Nämä molemmat osat keskittyvät maan pietististen herätysliikkeiden historiaan. Kirjoittajan kuvaus ja asiakirjat, joihin viitataan, yl...

Henkilöt:

Akiander, Matthias

Ruotsalainen, Paavo

Wegelius, Johan vanhempi

Ekman, Fredrik Joachim

Corander, Axel Gabriel

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

La Fare, Charles Auguste de

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

2.10.1862

Helsingissä 2.10.1862 Jalosukuinen Herra Kreivi! Yliopiston konsistorissa on professori Akianderin eroanomusta käsiteltäessä esitetty yksimielisesti se mielipide, että yksi professori ja yksi lehtori pystyvät täysin hyvin huolehtimaan Venäjän kielen ja kirjallisuuden opetuksesta ja tutkinnoista. Tästä syystä lähetetään yliopiston Korkea-arvoiselle Kanslerille alamainen tiedustelu, voitaisiinko toinen venäjän kielen professuuri lakkauttaa. Mielipiteen vahvoja perusteluja ei voitane epäillä. Vain tulevien lakimiesten ja kameralistien on suoritettava venäjän kielen tutkinto. Heitä on kull...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1863

Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862. Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Fleming, Klaus Eerikinpoika (Claes Eriksson)

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Roos, Anders Oskar

Kaarle IX

Cygnaeus, Fredrik

Mörtengren, Frans Lorenz Oskar

Brakel, Carl Adolf

Staël von Holstein (o. s. Necker), Anna Louise Germaine

Stjernvall, Hans Henrik

Pipping, Fredrik Wilhelm

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä:

16.3.1872

[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: