Adlerberg, Nikolai

Adlerberg, Nikolai

1819–1892. Venäläinen kreivi. Kenraaliluutnantti 1861, kenraali 1870. Suomen kenraalikuvernööri 1866–81.

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä: 
15.3.1868
[saksaksi] Helsingissä 15./27.3.1868   Jäljennös. Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori!    Keisarilliselle senaatille jo lähetetty herra ministerivaltiosihteerin kirje osoittaa, että Hänen Majesteettinsa Keisari on kuultuaan esittelyn kysymyksestä, joka koskee tarpeellisten rahavarojen hankkimista rautatien rakentamisen loppuunsaattamiseksi, suvainnut hyväksyä senaatin enemmistön mielipiteen ja tämän johdosta käskeä, että kotimaasta on tämän vuoden lopulla otettava 4 000 000 Suomen markan laina, ja täten siis virkatovereittenne enemmistö on torjunut Teidän henkilökohtaisen käsityksenne ma...
Paikat: 

Robert Örniltä

Päivämäärä: 
6.4.1868
6.4.1868   Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari!    Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernöörin käskystä ilmoitan nöyrimmästi Herra Senaattorille seuraavan käännöksen tänään klo 4 1/4 ip. kenraalikuvernöörille Kuopion läänin kuvernööriltä saapuneesta sähkeestä: ”Useista pitäjistä raportteja nälkäkuolemista. Kauppiaiden varastot tyhjät. Kruununmakasiineissa on: 1 807 säkkiä jauhoja ja 4 690 tynnyriä ruista, mikä ei läheskään riitä purjehduskauden alkuun saakka.” Olen edelleenkin suurinta kunnioitustani vakuuttaen Herra Senaattorin nöyrin palvelija Robert Örn    
Kirjeenvaihto: 

Clas Herman Molanderilta

Päivämäärä: 
6.4.1868
Hämeenlinnassa 6.4.1868   Kunnioitettu Veli.    Lähetän päivän postissa keisarilliselle senaatille alamaisen kertomuksen kaikista läänissä katovuoden takia suoritetuista toimista sekä alamaisen anomuksen avustusrahastosta Hämeen lääniä varten myönnettävästä määrärahasta. Olen pyytänyt 100 säkkiä ruisjauhoa ja 1 000 markkaa sekä oikeuden käyttää siitä ilman joka kerran erikseen pyydettävää lupaa, mutta tilitystä vastaan 40 jauhosäkkiä sekä rahana pyytämäni summan. Pyysin jauhoja, koska ne ovat juuri nyt paras avustamisen muoto, mutta jos kruunulle sopisi paremmin koko määrärahan antaminen kä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
9.4.1868
Oulussa 9.4.1868   Jalosukuinen Herra Senaattori.    Tällaisina aikoina ei varmaankaan ole vastenmielistä saada uutisia tiheästi. Otan näin ollen vapauden tervehtiä jälleen muutamalla rivillä. Hildén palasi toissa päivänä käytyään Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Salon [Saloisten] pitäjissä. Kolmessa ensiksi mainitussa on köyhäintaloihin otettu yli 2 000 ihmistä; vain Sievissä ja Ylivieskassa ilmeni melko runsasta kuolleisuutta, muuten järjestys oli parempi. Tarpeellisiin järjestelyihin on ryhdytty. Uusi 6. huhtikuuta lähetetty kiertokirje ohessa. Hellman ei ole vielä palannut Kajaanista; s...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
16.4.1868
Oulussa 16.4.1868   Jalosukuinen Herra Senaattori.    Tarkemmin asiaa harkittuani olen arvioinut tahdikkaammaksi lähettää Hänen Ylhäisyydelleen kenraalikuvernöörille myös ruotsinkielinen kappale läänin tilannetta ym. koskevasta katsauksesta ja jättää Hänen Ylhäisyytensä asiaksi näiden hänen vaatimiensa taulukkojen toimittaminen keisarillisille. Ne lähtevät päivän postissa. Makasiininhoitaja Hellman palasi eilen Kajaanista. Kuten saattoi odottaa, tilanne Sotkamossa oli etenkin kunnanhallituksen saamattomuuden takia sangen surkea. – Kaikki tarpeelliset toimet on itse paikalla tehty, mutta vii...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Raportti kadosta kenraalikuvernöörille, konsepti

Päivämäärä: 
30.6.1868
[saksaksi] Jos sato epäonnistuu vielä tänäkin vuonna, ensimmäinen huolenaihe on, miten kauppiaille kyetään hankkimaan ulkomaanvaluuttaa. Nyt tähän ovat käytettävissä seuraavat varat: Viimeksi otetun ulkomaisen lainan kuoletusrahastosta on [Suomen] Pankille luovutettu 711 512 ruplaa. Pankki ilmoittaa helmikuun lopun taseilmoituksessaan käyttäneensä tämän summan liikkeelle laskemiensa setelien katteeksi seuraavalla tavalla: hopeavaranto pankissa 2 236 891 ruplaa ulkomaanvaluuttaa 711 512 ” pankin saatavat ulkomaisilta asiamiehiltään 209 700 ” Näitä 711 542 ruplaa ei siis voida käyttää jättämä...
Henkilöt: 

Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä hätäaputoimenpiteisiin myönnettävästä lainasta, lausunnot valtiopäivillä 25.4.1872

Päivämäärä: 
25.4.1872
Tämän johdosta herra Snellman lausui seuraavaa: On pakko ihmetellä, että armollista esitystä käsitellään tällä tavoin, ikään kuin hallituksen velvollisuus olisi hädän sattuessa ruokkia väestö, ja ikään kuin olisi edustuslaitoksen puolelta erityinen armo, että se ojentaa edes yhden sormen auttaakseen hallitusta tässä asiassa. Sanon vain: sellainen tapa käsittää asia on hämmästyttävä, voitaisiin sanoa enemmänkin: se on sopimaton. Ei maata siksi kuormiteta veroilla, että milloin minkin paikkakunnan väestöä ylläpidettäisiin niiden tuotolla, vaan ainoastaan tavallisten valtion tarpeitten täyttäm...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: 

Hajanaisia ohjeita ja huomautuksia Morgonbladetin toimitukselle

Päivämäärä: 
31.3.1881
1. Älä väitä mitään, mutta huomauta, että Morgonbladetilta on ? kertaa evätty imprimatur [painatuslupa] tuota ohjelmaa vastaan suunnattujen kirjoitusten julkaisemiseksi – ole hyvä ja käytä aina sanaa ”Dagbladin puolueen” äläkä puhu ”liberaalisesta”, jotta et antaisi myöten käsitykselle, ettei liberalismia ole tuon puolueen ulkopuolella. 2. Ei ole kummallista, että Dagbladet puhuu yhä ”lehdistön kunniasta”, sillä se kuuluu tuohon maneeriin. Hyvin perustein voidaan kuitenkin epäillä, onko tähän oikeutta sellaisella lehdellä, jonka koko keskustelutapa on vain kieroilujen kudelmaa, tahallista j...
Kirjeenvaihto: 

Emil Stjernvall-Walleenille, konsepti

Päivämäärä: 
15.6.1881
Jalosukuinen Herra Paroni.   Minun pitäisi varmaankin pyytää anteeksi, että vaivaan tällä lähetyksellä. Sellainen pyyntö olisi kuitenkin teeskentelyä enkä siis esitä sitä. Otan päinvastoin vapauden kirjoittaa kerran Jalosukuiselle Herra Paronille ennen kuolemaani. Olen jo pitkään lykännyt aikomustani. Syy selviää seuraavasta. Minua on kauan vaivannut se seikka, ettei tässä maassa tiedetä, kuka on ensisijaisesti vaikuttanut kaikkeen siihen hyvään, mikä osaksemme tuli vuosien 62 ja 67 välillä. En ole kuitenkaan voinut kirjoittaa enkä puhua asiasta. Kreivi Armfeltin kuolema antoi minulle hiema...
Kirjeenvaihto: