Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Georg Zakarias 1830–1903. Fennomaanijohtaja. Filosofian kandidaatti 1853, tohtori 1860. Toimitti 1863 A. Meurmanin ja veljensä J. Forsmanin kanssa nuorsuomalaisten Helsingin Uutisia -lehteä.

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1857
Olemme aiemmin muistuttaneet kotimaisten kirjapainojen verrattain runsaasta toiminnasta tämän vuoden kevät- ja kesäkuukausina. Allekirjoittaneen pöydällä on esillä yli neljäkymmentä teosta, mitä paksuimmista kvarto- ja melko kookkaista oktaavoista mitättömimpiin sekstodiformaatteihin – kaikki kotimaista tuotetta sanotulta ajalta, ja se on tavallista enemmän. Meidän ei myöskään pidä laiminlyödä ilmaisemasta asianomaisille kustantajille kiitollisuudenvelkaamme yhtä epätavallisesta ilmaisannista, jolla he ovat antaneet kustantamojensa kappaleiden tulla toimituksen käsiin. Tämä hyväntahtoisuus ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1857
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57.   Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1858
Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen 1857. Helsinki 1858   Tällä vuosikerralla on edellisen tavoin ansiona, että se on suurimmaksi osaksi koottu suomenkielisistä kirjoituksista ja kuvauksista. Asiaan myös kuuluu, että isänmaallisia aiheita käsitellään isänmaan kielellä ja että siitä esimerkkinä on Aikakauskirja, joka ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimissä. Suomenkielisten kirjoitusten joukossa ovat August Ahlqvistin kolmas ja neljäs matkakertomus. Meidän on pyydettävä lukijalta anteeksi laiminlyöntiämme, ettemme ole aikaisemmin hankkineet tämän lupaavan maanmiehen neljättä mat...
Paikat: 

Nuorten kirjailijoiden matka-apurahat, lausunto yliopiston konsistorissa 20.1.1859

Päivämäärä: 
20.1.1859
Konsistori ei vakaan käsitykseni mukaan voi eikä sen pidä arvioida hakijoiden ilmoittamaa matkan tarkoitusta sen oletetun puhtaasti tieteellisen merkityksen perusteella. Vaikka nimittäin kahden tai useammankin eri tieteen edistämisen painoarvo olisi punnittavissa, ei ainoata yliopiston käytettävissä olevaa matka-apurahaa voida käyttää abstraktin tieteellisen tarkoituksen edistämiseen yliopistolle vahinkoa tuottamatta. Yliopistolle ”kulloisessakin tilanteessa tärkein” tieteellinen tarkoitus on se, jonka toteuttaminen näyttää tuottavan sille tieteellisesti kouliintuneen hakijan johonkin jo av...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Mehiläinen ja Papperslyktan asiasta ”Yksi kansakunta, yksi kieli”

Päivämäärä: 
1.4.1859
Litteraturbladin viime vuosikerroista lukija löytää harvoin mainintaa mistään maan sanomalehdistä tai muista aikakausjulkaisuista. Vain muutamaa lukijan kirjettä, jossa on tätä lehteä vastaan suunnattuja väitteitä tai sen toimitusta vastaan heitettyjä halveksivia syytöksiä emme ole katsoneet voivamme sivuuttaa. Papperslyktanin suhteen tekemämme poikkeuksen syynä on niiden käsitysten tärkeys, joiden oikeellisuutta mainittu sanomalehti on epäillyt julistaessaan saksalaisten filosofien mielettömäksi päähänpistoksi, että kielen yhtenäisyys kuuluu välttämättä yhtenäiseen kansallisuuteen. Juuri s...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1859
Bidrag till Finland’s naturkännedom, etnografi och statistik, utgifen af Vetenskaps-Societeten. 5:e h. H:fors 1859. [Lisiä Suomen luonnontietoon, kansatieteeseen ja tilastoihin, julkaissut Tiedeseura. 5. vihko. Helsinki 1859.]   Vihkosen täyttää ”Finlands Foglar hufvudsakligen till deras drägter beskrivna af Magnus von Wright. Förra afdelningen” [Suomen linnut, jotka lähinnä höyhenpuvuiltaan on kuvannut Magnus von Wright. Edellinen osa]. Koko luonnonhistorian alalla yleissivistyksen suurin mielenkiinto kohdistuu kasvitieteen ohella lähinnä lintutieteeseen, ornitologiaan. On helppo oivaltaa ...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
2.3.1860
Helsinki 2.3.1860   Parahin Veli!    Kiitän kohteliaimmin kirjeestäsi ja siinä ilmaisemastasi luottamuksesta. On kuitenkin vaikeaa joutua tuolla tavalla nostetuksi temppelin harjalle; ja pyydän sen takia, ettet anna lausunnolleni suurempaa merkitystä kuin se ansaitsee. Suhtaudun todellakin epäilevästi siihen, voitaisiinko näinä monien rahankeräysten ja rahapulan aikoina saada kokoon niin suurta summaa kuin tässä tavoitellaan. Pidän kuitenkin melko helppona esim. 50 sellaisen yksityishenkilön löytämistä, jotka voisivat muutamiksi vuosiksi sitoutua 20 ruplan vuotuiseen avustukseen. Kukaan ei ...
Paikat: