Wasastjerna, Alfred Edgar

Wasastjerna, Alfred Edgar

1821–1906. Ensimmäisen luokan insinööri ja everstiluutnantti 1862. Yli-insinööri sekä Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen jäsen 1870.

Hämeenlinnan–Tampereen ja Riihimäen–Lahden radat sekä Päijänteen–Vesijärven kanava, lausunto senaatin talousosastossa 23.11.1865

Päivämäärä: 
23.11.1865
Senaattori Snellman esitti keisarillisen senaatin päätökseen, jota senaattori muilta osin kannatti, seuraavan varauksen: Koska kysymys on siitä, että maamme vähäisistä varoista käytetään miljoonia hankkeisiin, joissa helposti, kuten useimpien muiden maiden kokemus on opettanut, voidaan tuhlata satoja tuhansia myös suunnittelussa ja toteuttamisessa tehtäviin virheisiin, niin katson, että tämän välttämiseksi on käytettävä maassa tarjolla olevaa näkemystä ja kykyä. Mutta koska niistä henkilöistä, joiden palkkaaminen on noussut esille, ainoastaan yksi, everstiluutnantti Wasastjerna, on ollut te...
Paikat: 

Riihimäen ja Pietarin välisen rautatieradan leveys, lausunto senaatin talousosastossa 7.6.1867

Päivämäärä: 
7.6.1867
Päätöksen tästä osasta senaattori Snellman oli eri mieltä, koska senaattori, ottaen huomioon, että kevyempirakenteisista radoista olisi seurauksena liikkuvan kaluston vaihtuminen siihen liittyvine kustannuksineen, katsoi, että esikuntakapteeni Engströmin pitäisi myös matkustaa nyt ulkomaille perehtymään, millainen rakenne sellaisten ratojen liikkuvalla kalustolla mieluiten pitäisi olla. Ja tulisi kenraalikuvernöörille keisarillisesta senaatista lähetettävällä kirjelmällä ilmoittaa yllä mainituista senaatin toimista, jolloin myös tulisi anoa, että kenraalikuvernööri suopeimmin suvaitsisi laa...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö määrärahakysymyksistä ym. erinäisistä rautatierakennuksista ja rautatietutkimuksista, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä: 
31.5.1872
Herra Snellman lausui seuraavaa: Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan laskelmiin kulkulaitosrahaston varoista, pyydän saada tehdä seuraavat huomautukset. Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa määräsi ruotupataljoonat lakkautettaviksi, seurasi tätä määräystä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa keisarilliselle senaatille tiedoksi annettu päätös, jonka sisältö oli, että ne säästöt, joita sotilasrahastossa voi syntyä lakkauttamisten johdosta, käytettäisiin hädän lievittämiseen maassamme. Juuri tämän päätöksen perusteella keisarillinen senaatti anoi alamaisimmin Hänen Keisarilliselta Majesteetilta...
Paikat: 

Morgonbladet nro 39 ja 40, 16. ja 17.2.1877: Varoista uusien rautateiden rakentamiseen

Päivämäärä: 
16.2.1877
I. Kun ryhdytään rakentamaan rautateitä, ensimmäisen kysymyksen pitäisi kai olla, onko tarkoitukseen rahoja tai voidaanko niitä hankkia. Mutta sanomalehtikirjoituksista päätellen näyttää siltä kuin kenestäkään mikään rahanpuute ei voisi tulla kysymykseenkään. Yleinen käsitys lienee se, että lainataan se mitä tarvitaan. Ja sillä päästään helposti kaikista huolista sillä tiellä. Voisi siten olla turhaa lausua enempää siitä asiasta. Ja niin olisi, ellei lainaamista seuraisi vähemmän helposti toimitettu maksamiskysymys. Mutta lisäksi lainaamisella on aivan liian suuri vaikutus lainaavan valtion...
Paikat: