Warelius, Antero

Warelius, Antero

1821–1904. Kansatieteen ja suomen kielen tutkija. Kirjailija ja kansanvalistaja. Filosofian kandidaatti 1846. Suometar-lehden päätoimittaja. Pappistutkinto 1848. Pappi ja opettaja Hämeenkyrössä 1848–50. Loimijoen kirkkoherra 1869–1900. Rovasti 1873. Turun tuomiokapitulin asessori 1870–73, 1876, 1879–88. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1877–78.

Saima nro 44, 30.10.1845

Päivämäärä: 
30.10.1845
Kuopio Täällä rakennettu höyrylaiva lähti viime sunnuntaina kohti Lappeenrantaa. Pikkupakkasen kanssa vaihteleva lämmin sää suosii erityisesti sen vuoroliikennettä tänä myöhäisenä vuodenaikana. Tämä matka ei näin ollen jääne sen viimeiseksi tänä vuonna. Kaupunkimme musiikkielämälle on luvassa vähäistä virkistymistä tulevaisuudessa. Hra Lagi on nimittäin kiinnitetty paikkakunnalle saatuaan nimityksen lukion ja yläalkeiskoulun musiikinopettajaksi. – Tänne on asettunut asumaan myös musiikinopettajana jo mainetta saanut rouva Bergh, o.s. Hagelin, ja hän tarjoutuu opettamaan fortepianon soittoa....
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.2.1855
1. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1854. Neljästoista vuosikerta. Helsinki 1855.   On aina ollut ilahduttavaa nähdä uusi nide tätä aikakauskirjaa, joka kiitettävällä tavalla todistaa isänmaallisten asioiden harrastuksen olevan edes suppeassa piirissä yhä kyllin vilkasta johtaakseen tutkimuksiin ja töihin, joiden ainoana korvauksena on tietoisuus hyvästä tarkoitusperästä. Asian luonteeseen kuuluu, että aikakauskirjan artikkelit voivat tarjota vain aineistoja yhtenäisempää isänmaata koskevaan tietouteen. Sitä kiitettävämpiä ovat silloin niiden miesten uhraukset, jotka työskentelevät s...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Nordiska resor och forskningar af M. A. Castrén. II B. Reseberättelser och Bref åren 1845–1849. H:fors 1855. [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia, kirjoittanut M. A. Castrén. II B. Matkakertomuksia ja kirjeitä vuosilta 1845–1849. Hki 1855.]   Tämä kirja tai, miksi ei, tämä työ on vuoden suurtapahtuma kotimaisessa kirjallisuudessa. Castrénin toiminta on suurtapahtuma Suomen tieteellisessä kirjallisuudessa yleensä ja Suomen on syytä puhua erityisestä onnesta, jos tämän kirjallisuuden suodaan esittää jotain vastaavaa sen jälkeen kun Castrénin jälkeenjääneet teokset on ehditty julkaista. Asian luo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856.   Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: