Topelius, Zacharias

Topelius, Zacharias

1818–1898. Kirjailija, historioitsija ja lehtimies. Filosofian maisteri 1840, lisensiaatti 1844 ja tohtori 1847. Pohjoispohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1843–44, Pohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1845–47. Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja 1842–60. Helsingin yliopiston Suomen historian ylimääräinen professori 1854–63. Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 1863–76, Yleisen historian professori 1876–78. Yliopiston vararehtori 1872–75, rehtori 1875–78. Valtioneuvos 1878.

Fredrika Runebergiltä

Päivämäärä: 
29.3.1859
Porvoo 29.3.1859   Hyvä Ystävä!    Lähetän tässä Sinulle vähän pikku raapusteluja Litteraturbladetia varten, sikäli kuin Sinä katsot ne käyttämisen arvoisiksi. Vähän epäröin lähettääkö mitään, ilman erityisiä muistutuksia Sinun puoleltasi, mutta ”Ota tai jätä” ja oikeastaan Sinä saat syyttää itseäsi ja liiallista suopeuttasi minua kohtaan siitä, että tohdin uskoa ettet koe riesaksi minun avustuksiani lehdellesi. Totta puhuen, sinun suuri hyvyytesi ja suopeutesi jota olet osoittanut kirjoitteluani kohtaan on tehnyt minut täysin koppavaksi, kuten tästä näkyy. Niin, rakas ystävä, erityiset kii...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta.   Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.]   Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvol­lisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1860
Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859.   Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
5.6.1860
Hyvä Veli!   Olen lukenut Helsingfors Tidningarista kansallisuusväittelyä koskevan artikkelin. Havaitsen sen sekä hyvänsuovaksi että totuudenmukaiseksi. Mutta suo anteeksi! Pelkään, ettei se etene kysymyksen pohjimmaisiin perusteisiin – eihän se voi meillä Suomessa vallitsevissa oloissa mennä perusteisiin saakka.   Salli siis minun esittää tulevaa jatkoa varten seuraavat huomautukset. Kysymys on aivan liian tärkeä kevyesti käsiteltäväksi. 1. Mitä on sivistyksen omaksuminen? Ja missä on sivistys, joka on ainoastaan vastaanotettavissa? Nykyajan sivistys jaetaan kahteen suureen ryhmään: romaan...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen 1859. Hki 1860.   Käsillä oleva vuosikirja on jo yhdeksästoista. On ilahduttavaa todeta, ettei Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ole väsynyt sen jatkuvasti tappiolliseen kustantamiseen ja ettei myöskään puutu työntekijöitä, jotka ovat järjestäneet aikakauskirjaan sille sopivan sisällön. Vihko sisältää aineskokoelmia: Joh. Reinh. Bergstadin ”Aineksia suomen kielen sananmuodostusoppiin”, Waarasen kokoamia ”Historiallisia asiakirjoja” ja Bomanssonin ”Suomen historiaa koskevia asiakirjoja” sekä Kilpisen ”Suomalaiset sukunimet” [suomenkielinen otsikko] Viita...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
5.12.1860
Hyvä Veli   Ole ystävällinen ja esitä (Helsingfors Tidningarissa) moite asiasta vastaavien Herrojen Pohjalaisten erittäin taitamattomasta menettelystä, kun he ovat pitäneet Wallinin hautamuistomerkin paljastamisen salassa. Ehkä siitä on ollut ilmoitus mustalla taululla. Sitä en tiedä. Kukaan ei kuitenkaan lue joka päivä näitä ilmoituksia, eivätkä ne tietenkään tule yliopiston ulkopuolella olevan yleisön tietoon. Kun maanmiestemme ansiokkaiden tekojen määrä on kuitenkin perin vähäinen ja toimintaa niiden muiston kunnioittamiseksi nähdään vieläkin harvemmin, tilaisuutta pitäisi toki käyttää h...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
10.8.1861
Hra Professori Topelius Parahin Veli   Ohessa Frosteruksen käännös, jonka olemme yhdessä käyneet läpi pari kertaa. Jonkun asiasta kiinnostuneen on otettava vastuulleen puhtaaksikirjoitus ym., mihin minulla ei todellakaan ole aikaa. Sitä ennen on kysyttävä asiantuntijalta, miten kirjeen saajaa on puhuteltava ja miten allekirjoitus on muotoiltava – virallisesti oikein. Kirjeen otsikossa on käytettävä joko sanaa ”Sire” tai ilmausta ”Très puissant” [Suurivaltaisin] jne. Allekirjoittajiksi olisi saatava joku Lääkäriseuran puolesta; ja ehkä professori Schauman ja Cygnaeus haluaisivat osallistua u...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Paikat: