Thorild, Thomas

1759–1808. Ruotsalainen filosofi, runoilija ja esteetikko. Karkoitettiin Ruotsista 1793, vuodesta 1795 professori ja kirjastonhoitaja Greifswaldin yliopistossa.

Johan Kjemmeriltä

Päivämäärä:

15.2.1828

Kokkolassa 15.2.1828 Herra J. V. Snellman Turku Huolehdi sinä asioistasi – ja palaa sitten lapselliseen jutusteluuni! Ensimmäiseksi minun on kerrottava, että elän vain päivästä päivään – onhan sekin kiinnostavaa, mutta ei voi Jumala nähköön jatkua pitkään. Runsaasti katettuun pöytään väsyy hetken kuluttua ja ruokalajit maistuvat pian inhottavilta. Älkäämme kuitenkaan hurratko, ennen kuin olemme päässeet puron yli – tämä muistutus koskee meitä kumpaakin. Huutaessaan: peli on voitettu on tavallisesti itse hiukan epävarma ja yrittää tällä selkeällä vakuutuksella vahvistaa puuttuvaa luotta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1848

Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos: Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana. Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...

Henkilöt:

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Essen, Johan August von

Hebbe (o. s. Åström), Wendela

Castrén, Mathias Alexander

Fellman, Jakob

Akiander, Matthias

Hipping, Anders Johan

Grönblad, Jakob Edvard August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.10.1847

Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä). Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...

Henkilöt:

Geijer, Erik Gustaf

Strinnholm, Anders Magnus

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Thorild, Thomas

Descuret, Jean Baptiste Félix

Ekström, Fredrik August

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1862

Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861. Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä:

1.11.1872

Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus