Schlosser, Friedrich Christoph | J. V. Snellmanin kootut teokset

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä:

15.8.1846

Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...

Henkilöt:

Kant, Immanuel

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Strauss, David Friedrich

Hengstenberg, Ernst Wilhelm

Feuerbach, Ludwig Andreas

Bauer, Bruno

Neudecker, Johann Christian Gotthold

De Wette, Wilhelm Martin Leberecht

Baur, Ferdinand Christian

Schlosser, Friedrich Christoph

Müller, Johannes von

Rotteck, Karl von

Becker, Karl Friedrich

Leo, Heinrich

Bruzelius, Emanuel

Strinnholm, Anders Magnus

Geijer, Erik Gustaf

Porthan, Henrik Gabriel

Montgomery, Gustaf Adolf

Dippold, Hans Carl

Cassagnac, Bernard Adolphe Granier de

Guizot, François Pierre Guillaume

Kolb, Georg Friedrich

Raumer, Friedrich Ludwig Georg von

Hagen, Karl

Voigt, Johannes

Guhrauer, Gottschalk Eduard

Schmidt, Wilhelm Adolf

Bran, Friedrich Alexander

Scheidler, Karl Hermann

Pölitz, Karl Heinrich Ludwig

Bülau, Friedrich

Zimmer, Karl

Tiedge, Christoph August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä:

1.7.1855

Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.5.1859

Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta. Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä:

10.1.1861

Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4 Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...

Henkilöt:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Braun, Julius Franz Siegmund

Schlosser, Friedrich Christoph

Geijer, Erik Gustaf

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Palmer, Christian von

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Rousseau, Jean-Jacques

Bednař, Alois

Tissot, Simon André

Campe, Joachim Heinrich

Rafael (Raffaello Santi)

Thorvaldsen, Bertel

Gyldén, Nils Abraham

Benecke, Friedrich Eduard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1862

Kotimaista kirjallisuutta on viime kuukausien aikana ilmestynyt sangen vähän, joten ei ole ollut erityistä aihetta täyttää lehden sivuja sitä koskevilla arvioinneilla. Parista koulukirjasta on julkaistu uudet painokset. ”Ny lärobok i geografi” [Uusi maantiedon oppikirja] ja ”Ny lärobok i allmän och fäderneslandets historie” [Uusi yleisen ja isänmaan historian oppikirja] ovat päässeet kuudenteen painokseen. Nämä molemmat oppikirjat ansaitsevat menestyksensä, koska ne ohjaavat oppilaan tutustumaan varsin perusteellisesti isänmaan maantietoon ja historiaan. Silti ne menevät jopa liian pitkälle...

Henkilöt:

Schlosser, Friedrich Christoph

Renvall, Volmar Teodor

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Dahlberg, Thure Johan

Zweigbergk, Per Anton von

Paikat:

Asiat:

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat: