Schildt, Wolmar Styrbjörn

Schildt, Wolmar Styrbjörn

1810–1893. Suomen kielen ja kirjallisuuden uudistaja. Filosofian kandidaatti 1836. Lääketieteen kandidaatti 1836, tohtori 1840. Piirilääkäri Jyväskylässä 1839–. Käytti kirjailijanimeä Volmari Kilpinen.

Carl Robert Ehrströmiltä

Päivämäärä: 
6.3.1846
Tornio 6.3.1846   Veli Jean!    Käytän tilaisuutta lähettääkseni Sinulle ensinnäkin lisiä suomenkieliseen matemaattiseen terminologiaan Europaeuksen, Schildtin ja muiden tekemien ehdotusten tapaan. Tämän termistön on koonnut kruununvouti Wallenius, hyväpäinen, mutta luonteeltaan omalaatuinen mies ja valitettavasti vailla syvempää sivistystä. On sillä varmasti jonkin verran arvoa. Toiseksi, vapaasti käännetyn otteen Gräfen ja Waltherin lääketieteellisestä aikakauskirjasta, aiheena raittiusseurojen pyrkimysten vahingollisuus. Tee sillä mitä tahdot, nykyisin tätä asiaa ei meillä ehkä yleisön k...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 13, 4.4.1846

Päivämäärä: 
4.4.1846
Kuopio Kevään varhainen lämpimyys ja jäiden päällä jo kauan vellonut runsas vesi ovat puhkoneet niihin niin paljon ns. tuuliavantoja, ettei niillä enää monilla seuduilla lainkaan kuljeta, vaan käytetään mieluummin auraamattomia maanteitä. Lämpötila on nyt jälleen muutamina päivinä ollut pakkasen puolella ja maa on öisin jäätynyt kovaksi. Täkäläinen raamattuseura kokoontuu keskiviikkona huhtikuun 15. päivänä klo 4 ip. lukion tiloissa. Hra lehtori Bergh pitää tilaisuudessa puheen.   Ulkomaanuutisia Krakovan ja Galitsian levottomuudet on rauhoitettu. Vain Turussa näköjään uskotaan toisin. Engl...
Paikat: 

Carl Robert Ehrströmiltä ja Elis Waldensilta

Päivämäärä: 
10.4.1847
Torniossa 10.4.1847   Parahin Veli!    Mahdatkohan suuttua vai tuletkohan hyvälle tuulelle, mutta näin me nyt kuitenkin olemme tehneet, kuten näkyy. Kun nimittäin kuulimme (W. S. Schildtiltä), että muilla paikkakunnilla asuvat Saiman lukijat suunnittelivat osanottonsa ilmaisemista lehden kirjoittajalle sekä sen toivomuksen esittämistä, että hän jäisi keskuuteemme, ajatus näytti meistä hyvältä, ja kun kyselimme täkäläisiltä ystäviltämme, he olivat samaa mieltä. – Saat sen tähden suhtautua rahalähetykseen millä tavalla tahansa, mutta sen pitää kuitenkin ilahduttaa Sinua, että Sinulla on meidä...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1858
Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen 1857. Helsinki 1858   Tällä vuosikerralla on edellisen tavoin ansiona, että se on suurimmaksi osaksi koottu suomenkielisistä kirjoituksista ja kuvauksista. Asiaan myös kuuluu, että isänmaallisia aiheita käsitellään isänmaan kielellä ja että siitä esimerkkinä on Aikakauskirja, joka ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimissä. Suomenkielisten kirjoitusten joukossa ovat August Ahlqvistin kolmas ja neljäs matkakertomus. Meidän on pyydettävä lukijalta anteeksi laiminlyöntiämme, ettemme ole aikaisemmin hankkineet tämän lupaavan maanmiehen neljättä mat...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: