Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Johan Ludvig

1804–1877. Runoilija. Pappisvihkimys 1834, professorin arvo 1844, teologian tohtori 1858. Kaunopuheisuuden dosentti Helsingin yliopistossa 1830–37. Lehtori Porvoon kymnaasissa 1837–57 (rehtori 1838–50).

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
5.10.1844
5.10.1844   Kelpo Veljeni,    olen saanut kirjat, joista kirjansitoja peri maksua 4 ruplaa 70 kopeekkaa pankkiassignaatteina, jotka hoidan Fr. Ehrströmin kanssa. – Kirjoitan tänään Sinulle hyvin suuressa kiireessä, ilmoittaakseni Sinulle, että Hänen Majesteettinsa Keisari on allekirjoittanut Saimaan kanavaa koskeneen ehdotuksen ja sen rakennustyöt aloitetaan mahdollisimman pian. Itse työn suorittamisesta ja valvonnasta ei ole vielä päätetty mitään. Vain itse kanavan rakentaminen on hyväksytty. Olisi toivottavaa, että hankkeen johtoelintä valvotaan tarkastuksilla ja se toimii niin julkisesti...
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 44, 31.10.1844

Päivämäärä: 
31.10.1844
Uutisia Tukholmasta kerrotaan suuri uutinen, että Porvoon lukion lehtori J. L. Runeberg on nimitetty Pohjantähden ritarikunnan ritariksi. Ulkomaisten ritarien sarja, jossa Runeberginkin nimi esiintyy, sisältää kaikkien alojen suurmiehiä kaikista Euroopan maista, luonnontutkijoita, filosofeja, runoilijoita, kuvanveistäjiä ym. Meidän tietääksemme ritarikuntaan on vuoden 1809 jälkeen vain yksi suomalainen otettu ritarikuntaan komentaja-asteelle, vaikka ritarikunnan kunnianosoituksia muutoin satelee sellaisina kuuroina että kiittää sen onnea jos sellainen joskus osuu ansioituneelle henkilölle. ...
Termit: 

Litteraturblad till Saima, 31.10.1844

Päivämäärä: 
31.10.1844
Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...

Robert Tengströmiltä

Päivämäärä: 
16.11.1844
Helsinki 16.11.1844   Parahin Veli!    Aloitan kiittämällä sydämellisimmin sekä Veljeltä viime kesänä saamastani ystävällisestä vastaanotosta että niistä mielenkiintoa ilmaisevista viitteistä, joita olen sitten saanut kuulla Veljen Isälleni ja Castrénille lähettämistä kirjeistä. Juuri tämä mielenkiinto onkin ainoa syy, jonka takia en ole kyennyt enää lykkäämään tuonnemmaksi sitä tiedotettavien asioiden pilveä, joka on kertynyt yhä sankemmaksi pääni ylle, vaikka tiedänkin, miten kiireistä ja kallista Veljen aika on. Voi kunpa Veli voisi olla nyt täällä ja nähdä, kuinka täällä eletään, nähdä ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
14.12.1844
Helsinki 14.12.1844   Hyvä Veli.    Kiitän Sinua nyt mitä lämpimimmin kolmesta kirjeestäsi, joilla olet suuresti ilahduttanut minua sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin Sinulle puoli vuotta sitten, silloin kuten nytkin tenttien välissä, ja joiden jääminen vastaamatta on ollut minulle häpeäksi. Luen noiden kolmen joukkoon Castrénille osoitetun kirjeen, josta annoin Robertin kirjoittaa jäljennöksen itselleni, mistä suvainnet huomata, että se on minulle yhtä arvokas kuin molemmat muutkin. Pitkä kirjoittamattomuuteni johtuu osaksi siitä, että olen ajatellut monia puuhiasi, joihin en halua lisätä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Robert Tengströmiltä

Päivämäärä: 
14.12.1844
Helsingissä 14.12.1844   Parahin Veli!    Sydämellinen kiitos kirjeestä, jonka Veli varmastikin ymmärtää niin kaivatuksi kuin tervetulleeksikin – ja sitäkin tervetulleemmaksi, kun se saapui odottamattoman pian. Tiesimme, kenen puoleen meidän piti tällaisessa asiassa kääntyä, ja olimme epävarmoja vain siitä, kumpaan suuntaan vastaus kallistuisi; emme hetkeäkään epäilleet Veljen kiinnostusta pyrkimyksiämme kohtaan. – Olen tahallani päästänyt yhden postipäivän menemään ohi antaakseni asialle hieman aikaa kehittyä pitemmälle. – Veli pyytää meitä suhtautumaan asiaan kylmästi, ja niin olemmekin p...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
26.3.1845
Helsingissä 26.3.1845   Veli Hyvä.    Kiitoksia helmikuun 27. päivän kirjeestäsi. Iloisimpiin hetkiin elämässäni kuuluvat ne hetket, joina saan kirjeen Sinulta. Viimeksi tullut oli minulle yhtä tervetullut kuin monet edellisetkin, ja sanon niitä kaikkiaan moniksi sen takia, että tiedän, miten niukasti Sinulla on aikaa, mutta silti ennätät muistaa minua. – Kun vanhenee ja on lähinnä aikuiseksi varttuneen ja suureksi kasvaneen perheen ympäröimä ja kun tämän perheen on lennettävä maailmalle ja nähtävä maailmaa kotioloissaankin, samalla kun itse tuntee yhä vähemmän tarvetta siihen, rupeaa tiety...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 16, 17.4.1845

Päivämäärä: 
17.4.1845
Kuopio Kelpo kaupunkimme saa kunnian olla ehkä ensimmäinen, jossa äidinkieli on otettu virallisesti käyttöön kirkon ulkopuolella. Herra Lagin eilen järjestämässä musikaalisessa soiréessa [illanvietossa] eräs nuori musiikinharrastaja lauloi Runebergin ”Seitsentoistavuotiaan” ja ”Se oli silloin” suomalaisina käännöksinä. Ensiksi mainittu, erityisen onnistunut on julkaistu tässä lehdessä. On tunnettua, että suomen kielen vokaalien paljous tekee kielestä laulussa hyvin kauniisti sointuvan. Mutta kaikkien kielten tavoin se saa kauneimman sointunsa naisen huulilla. Ja niin sitä on kuunneltava, jo...
Termit: 

Robert Tengströmiltä

Päivämäärä: 
25.4.1845
[huhtikuussa 1845]   Parahin Veli!    Tartunpa todella hieman arkaillen kynään vastatakseni Veljen ystävälliseen viime helmikuun 28. päivän kirjeeseen, johon vastaamisessa olen häpeäkseni tällä tavalla viivytellyt. Olin nimittäin jo luopunut toivosta saada Veljeltä kirjettä, kun sitä ei kuulunut tammikuussa, ja kun kirjeenvaihtoni ei muuten ole järin laajaa, en käynyt keisarillisessa postitoimistossa kertaakaan koko aikana kirjeen tänne saapumisen jälkeen ennen kuin pari viikkoa sitten, jolloin sain sen käsiini. Jos Veli joskus tulevaisuudessa suo minulle kirjeen saamisen ilon, lupaan kuite...
Kirjeenvaihto: 

Robert Tengströmiltä

Päivämäärä: 
31.5.1845
Helsingissä 31.5.1845   Parahin Veli!    Vastausta ei enää tarvittane Veljen viime kirjeessään mainitsemista toimeksiannoista, joiden toteuttaminen parhaan kykyni mukaan on aina tulevaisuudessakin minulle ilo. Ehrström ei ole tietääkseni ollut sairaana, vaan Veljen odottaman kirjeen viipyminen näyttää johtuneen hänen väärinkäsityksestään, jonka hän lienee itse parhaiten selittänyt edellisessä postissa lähteneessä kirjeessään. Mellin taas sanoi jo lähettäneensä Veljen tilaaman tavaran ja samoin saaneensa Veljen kirjeen. Oli ikävää kuulla, että Veli on voinut huonosti, ja vieläkin ikävämpää, ...
Kirjeenvaihto: