Rousseau, Jean-Jacques

1712–1778. Ranskalainen moraalifilosofi, kirjailija, säveltäjä ja musiikkiteoreetikko.

Sekalaista, hahmotelmia [1826–28]

Päivämäärä:

31.12.1826

Romaani? Huudahduksia, pingottuneita fraaseja, tunteilevia tapahtumia, joiden kuvauksen tarkoitus on tuudittaa sielu aistillisuuden hienoon humalaan. Muistoja Bounapartesta Talo jossa hän asui St. Helenalla Talonpojan varastotila, Salissa jossa hän kuoli puima-Kone, biljardikamarissa potatoes, porkkanoita ja sipulia, kylpyhuone Talli. Vanitas vanitatum [turhuuksien turhuus]! Upsala Universitet behält noch immer seinen alten finstern Charactèr [Yliopisto on luonteeltaan yhtä synkkä kuin ennenkin]; ”die Academie der Wissenschaften schlummert sanft” [Tieteiden Akatemia uinailee suloisesti] Ste...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Byron, George Gordon

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä:

12.9.1844

Kuopiossa 12.9.1844 Kunnioitettu Veli! Suoranainen kaipuu päästä muistuttamaan olemassaolostani muutamalla rivillä ajaa minut kirjoittamaan. Ajattelen samalla sitä iloa, etten jää pois niiden alttiiden ystävien joukosta, jotka ottavat Veljen vastaan hänen palatessaan kesänvietosta, joka toivoakseni on ollut Veljelle yhtä mieluisa ja virkistävä kuin aina ennenkin – sikäli kuin tämä viileä ja sateinen kesä on tämän sallinut. Erityistä iloa minulle on tuottanut tieto, että Veli on voinut tänäkin kesänä pitää käytössään jo rakkaaksi tulleen refugiumin [piilopaikan], ja kun [tt content="Puo...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Pulkkinen, Oskari

Snellman, Carl Constantin (Calle)

Rousseau, Jean-Jacques

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Tengström, Johan Robert

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Tengström

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.3.1855

Lars Stenbäck: Om Paedagogien och dess närvarande utveckling [Kasvatusopista ja sen nykyisestä kehityksestä] Tämä vastaperustettua kasvatusopin professuuria varten opinnäytteenä julkaistu teos on saatavilla myös kirjakaupoista. Käsittelemänsä aiheen takia se kiinnittää jokaisen ajattelevan ihmisen huomiota. Aihe on alati uusi ja nuori samalla lailla kuten ne uudet sukupolvet, joiden sivistämistä se käsittelee, ja kuten sivistys itse, joka ei tunne mitään vanhuutta, vaan on uusi jokaisessa uudessa ajanvaiheessa. Tarkoituksenamme ei toki ole laatia teoksesta varsinaista arvostelua. Sen ensi...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Stenbäck, Lars Jakob

Raumer, Karl Georg von

Rousseau, Jean-Jacques

Pestalozzi, Johann Heinrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä:

1.5.1855

Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä:

10.1.1858

[1] Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä:

1.4.1859

Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta. Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.] Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvollisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Grubbe, Samuel

Rousseau, Jean-Jacques

Rein, Gabriel

Lenngren, Anna Maria

Knös, Thekla Levinia Andrietta

Franzén, Frans Mikael

Choraeus, Michael

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä:

2.1.1860

Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Kant, Immanuel

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Saksalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1860

Literaturgeschichte des achtzehnten Jahrhunderts von Hermann Hettner. 2:er Teil. Geschichte der französischen Literatur im 18:en Jahrhundert [H. H., 1700-luvun kirjallisuuden historia 2. Ranskalaisen kirjallisuuden historia 1700-luvulla]. Braunschweig 1860. Tämän lehden vuoden 1858 vuosikerrassa on julkaistu saksalaisesta aikakauslehdestä lainattu varsin lavea esittely tämän teoksen ensimmäisestä osasta. Olemme sittemmin saaneet tilaisuuden perehtyä siihen lähemmin ja voimme puolestamme suositella sitä lukijoillemme mitä lämpimimmin. Kirjallisuushistorioita kirjoitetaan varsin yleisesti p...

Henkilöt:

Hettner, Hermann Theodor

Rousseau, Jean-Jacques

Reuchlin, Hermann

Seybt, Julius Bernhard