Polén, Fredrik (Rietrikki)

Polén, Fredrik (Rietrikki)

1823–1884. Suomalaisuusmies, toimittaja, kirjanpainaja ja kääntäjä. Filosofian maisteri 1850, lisensiaatti 1858, tohtori 1860. Suometar-lehden toimittaja 1851–56, 1864–67, Mehiläinen-lehden toimittaja 1859–63. Opettajantutkinto 1867. Lukion lehtori Viipurissa 1868, Kuo­piossa 1874 ja Mikkelissä 1877.

Elias Lönnrotilta

Päivämäärä: 
30.4.1848
Kajaanista 30.4.1848   [suomeksi] Hyvä veikkonen!    Olisipa pitänyt jo ennenkin lähettää terveisiäni itsellesi ja rouvallesi ja kiitellä teitä hyväntahtoisuudestanne Kuopiossa ei kauvan sitte käy­dessäni. Matkani Kuopiosta tänne kävi onnellisesti ja täällä olen taas Europan asioista paljo tietämättä ja huolimattakin pari viikkoa hiljai­suudessani elänyt, viimeisinä päivinä ei kuitenkaan aivan rauhallisesti. Syynä rauhattomuuteen on majanmuutto ollut, sillä pappilasta, jossa tähän asti olin asunut, piti muuttamani pois, joka muuttaminen on kokonaista kolme päivää vienyt. Mahtaisivat Europan...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1856: Sanomalehdet 1857

Päivämäärä: 
1.11.1856
Tunnustaen olevamme velkaa monen lehdentoimituksen hyvyydelle, että ne lehdissään ilmoittavat Litteraturbladin jatkamisesta, luettelemme alla maassa vuonna 1857 ilmestyvät sanomalehdet. Oulun Wiikko Sanomat on ollut yhteisen kansan valistamiseksi ahkeroiva lehti, sisällöltään mitä viattomin. Sitä toimitti jonkin aikaa E. Lönnrot ja hra pastori Bäckvall on kiitettävästi astunut hänen jalanjäljissään. Syystä voidaan siis valittaa lehden äkkikuolemaa, mikä toimituksen ilmoituksen mukaan on johtunut siitä, että toimitus ei lehden erioikeuden laajuudessa katso kykenevänsä pitämään sitä pystyssä....
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Muistelmia matkoilta Wenäjältä vuosina 1854–1858. Kirjoittanut Aug. Ahlqvist. Helsingissä 1859.   On tunnettua, että hra Ahlqvist on teoksen otsikon ilmoittamien vuosien kuluessa käynyt tapaamassa suomalaisia kansanheimoja Venäjällä tutustuakseen lähinnä niiden kieleen mutta myös syntyperään, tapoihin jne. Kyseisistä vuosiluvuista poikkeaa kuitenkin vuosi 1854, kun hra A. teki matkoja Viipurin lääniin runoja kokoamaan, joten sen vuoden matkamuistot koskevat omaa maata. Kielitutkimuksissaan hra A. on Castrénin seuraaja ja on ulottanut tutkimuksensa useisiin suomalaisiin kansoihin, joita Cast...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
2.3.1860
Helsinki 2.3.1860   Parahin Veli!    Kiitän kohteliaimmin kirjeestäsi ja siinä ilmaisemastasi luottamuksesta. On kuitenkin vaikeaa joutua tuolla tavalla nostetuksi temppelin harjalle; ja pyydän sen takia, ettet anna lausunnolleni suurempaa merkitystä kuin se ansaitsee. Suhtaudun todellakin epäilevästi siihen, voitaisiinko näinä monien rahankeräysten ja rahapulan aikoina saada kokoon niin suurta summaa kuin tässä tavoitellaan. Pidän kuitenkin melko helppona esim. 50 sellaisen yksityishenkilön löytämistä, jotka voisivat muutamiksi vuosiksi sitoutua 20 ruplan vuotuiseen avustukseen. Kukaan ei ...
Paikat: 

Tyttöjen vuoro-opetuskoulun toimitilojen korjaus, esitys Helsingin maistraatille

Päivämäärä: 
10.3.1860
Vuoro-opetuskoulujen johtokunnan esitys tarpeelliseksi havaitusta tyttökoulujen toimitilojen korjauksesta ja laajennuksesta   Tytöille tarkoitetussa kaupungin vuoro-opetuskoulussa on oppilaiden määrä vähitellen lisääntynyt niin, että viime vuosina on koulussa ollut 160–170 oppilasta. Kun oppilaat pitäisi saada mahtumaan koulun toimitiloihin, joihin kuuluu ainoastaan kaksi pientä salia, pituudeltaan 19 kyynärää [11,3 m] ja leveydeltään 9 kyynärää [5,4 m], on helppo ymmärtää, minkä tungoksen ja epäterveellisen ilman sellaisen suuren oppilasjoukon oleskelu päivittäin kuuden tunnin ajan saa väi...
Paikat: