Platon

Platon

n. 428–348 eKr. Kreikkalainen filosofi.

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...
Asiat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1859
Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...
Paikat: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä: 
10.1.1862
Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862   [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
15.3.1862
M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862.   Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1862
Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa].   Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...
Paikat: 

Valtio-opin luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1863

Päivämäärä: 
2.1.1863
Valtio-oppi. Kevätlukukausi 1863. 1–5   Hyvät herrat. Pahoillani aloituksen viivästymisestä. Herrat tietävät: aiemmin ei näin ole käynyt. Esteenä toinen kirjallinen työ. Valitettavasti myöskin keskeytynyt. Halunnut kuitenkin aloittaa. Halunnut tehdä tämän luentosarjan esitystavaltaan populaariksi. Muistuttanut, että tämän ei pidä tarkoittaa pelkkää resoneeraamista. Käsitteiden selvittämisen ja niiden yhteyden kaikki merkitys ja hyöty. Olisi mielellään toivonut suurempaa kuulijakuntaa. Ei vain kuulustelun vuoksi – vaan kiinnostuksesta saada varmaa vakaumusta siihen elämään, johon jokainen on...
Paikat: 
Asiat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä: 
1.11.1872
Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...
Paikat: