Pipping, Fredrik Wilhelm

Pipping, Fredrik Wilhelm

1783–1868. Turun akatemian ja sittemmin Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja 1814–41. Oppihistorian professori 1814–37. Helsingin yliopiston rehtori 1833–39. Senaatin jäsen, kirkollistoimituskunnan päällikkö 1841–55.

OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJAT Maisteri, dosentti Johan Wilhelm Snellmania vastaan virkavirheestä ja laiminlyönnistä virantoimituksessa nostetussa oikeusjutussa Helsinki 1841

Päivämäärä: 
25.11.1837
Ote Suomen keisarillisen Aleksanterin yliopiston konsistorin pöytäkirjasta Helsingissä 25. marraskuuta 1837.   15 § Herra rehtori saattoi tiedoksi, että etelä- ja pohjoispohjalaisen osakunnan herrojen inspehtorien, professorien Hällströmin ja Tengströmin ilmoitusten mukaan eteläpohjalainen osakunta on kuraattorin vaalissa kutsunut tähän tehtävään maisteri, dosentti Jacob Hällstenin ja pohjoispohjalainen osakunta virkaatekevän kuraattorin, teologian kandidaatti, maisteri Aaron Gustaf Borgin. Koska he ovat sittemmin mainitusta tehtävästä kieltäytyneet, osakunnat ovat pyytäneet konsistoria nim...
Paikat: 
Asiat: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
1.8.1844
 [elokuussa 1844]   Kelpo Veljeni,   Olen jättänyt viime kirjeesi pitkäksi aikaa vaille vastausta, mutta syynä on se, että minulla on kerrankin elämässäni ollut kiireitä. Olen nimittäin joutunut pitkän aikaa tekemään työtä sen aritmetiikan kirjan kirjoittamisessa ja painattamisessa, jonka arvostelemisen ja määrittelemisen kelvottomaksi koulukirjaksi katsoit oikeudeksesi jo ennen kuin siitä oli riviäkään kirjoitettu. Tästä tapauksesta ja eräästä aikaisemmastakin minulla on Sinun kanssasi kana kynimättä, ja toivonpa voivani kuitata asian korkojen kera jossakin kolmannessa tilanteessa. ”Aber d...
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
5.5.1846
[keväällä 1846]   Kelpo pašša-veikkoseni!    Sinä olet tyranni! Ja tämän minä tiesin ennestään, mistä syystä Walleenin antama tehtävä oli minunkin kannaltani epämiellyttävä, kuten kirjeessäni huomautinkin, sillä niin typerä en ollut, etten olisi ennakoinut sitä, että Sinä – faute de mieux [paremman puutteessa] – suutut minulle. Aivan kuin ennen vanhaan kalifit, jotka mestauttivat huonojen uutisten tuojat. En voinut kuitenkaan sanoa Walleenille, etten uskaltaisi suorittaa tehtävää siitä syystä, että pelkäsin Sinun kohdistavan kiukkusi minuun. Sellainen oletus olisi tietysti vahingoittanut Si...
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Tengströmiltä joulukuussa 1847, katkelma

Päivämäärä: 
1.12.1847
*** nyt kotiin meidän luoksemme ja kysynyt Robertilta, saisiko hän kertoa terveisiä, ja hän kuuluu vastanneen: kyllä, kerro terveisiä heille ja kerro myös Josephinelle [J. Kellgren]. Lopuksi hän vain aivan hiljaa lakkasi hengittämästä, niin ettei elämän päättymisen hetkeä voitu täsmällisesti havaita. Hänet haudattiin 16 marraskuuta iltapäivällä, ja leposijaansa häntä saattoivat maanmiehet Kellgren, v. Haartman ja Pipping sekä kaksi ruotsalaista ja neljä norjalaista. Ruumiinsiunauksen kuuluu toimittaneen norjalainen pappi, joka sattui tuolloin olemaan Pariisissa ja otti hyväntahtoisesti hoit...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1857
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57.   Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1858
Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.]   On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Paikat: 

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1863
Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862.   Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...