Palmblad, Vilhelm Fredrik

1788–1852. Ruotsalainen historioitsija, kirjailija ja lehtimies. Historian dosentti. Kreikan kielen professori Upsalassa 1835.

Fredrik Georg Afzeliukselta

Päivämäärä:

20.2.1843

Upsalassa 20.2.1843 Korkeasti kunnioitettu Ystävä! Monien ja pitkien vuosien hiljaisuuden jälkeen otan vapauden lähettää sinulle muutamia niukkoja, mutta ystävällisiä rivejä. Ulkonainen ja lähin syy tähän on tosin oheinen kirje, jonka olen aivan äskettäin saanut käsiini Berliinistä, mutta jo kauan olen hautonut tämän kirjeen kirjoittamista. Sen jälkeen kun olin turhaan etsinyt Sinua Tukholmassa eräänä iltana kesäkuun alussa viime vuonna, en voinut mitenkään päästä käymään luonasi palatessani syyskuussa kotiin, koska olin silloin Tukholmassa vain yön yli. Olen viimeksi mainitusta seikas...

Henkilöt:

Afzelius, Fredrik Georg

Marheineke, Philipp Konrad

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Boström, Christopher Jacob

Mager, Karl Wilhelm Friedrich

Haeggström, Zacharias

Lénström, Carl Julius

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Strauss, David Friedrich

Twesten, August Detlev Christian

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Fredrik Georg Afzelius

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Suomenkielistä kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Osviitta Yhteiseen ja Suomen Geografia'an, Stenhammarin ja Palmbladin mukaan suomennettu. Viipurissa 1848. Tämä pieni kuusitoistataitteinen 2 1/2 arkin mittainen käsikirja näkyy jääneen yleisöltä huomaamatta. Se ansaitsee kuitenkin niiden huomion, jotka mahdollisesti toivovat perustettaville kansakouluille jotakin johdatusta maantietoon. Sisältö on seuraava: tavanomaiset maantieteelliset numerotiedot, meret ja maat, vuoristot, järvet ja joet, selityksiä maiden ja vesistöjen eri muotojen nimityksille sekä huomautuksia ihmissuvun eri roduista, tärkeimmistä uskonnoista ja valtiomuodoista....

Henkilöt:

Stenhammar, Christian

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Lukijalle

Päivämäärä:

1.12.1848

Meidän maassamme on lukevan yleisön ulkopuolella kaksi isompaa ryhmää, joiden jäsenillä on kaikesta huolimatta halua kuulua sivistyneeseen yhteiskuntaluokkaan. Heitä voisi sanoa aineellisen ja henkisen oman edun tavoittelijoiksi. Edelliseen ryhmään kuuluvat eivät ole saaneet muuta opetusta kuin mitä kokemus ja päivittäinen kanssakäyminen antaa. Jos sivistyksen tunnusmerkkinä pidetään sitä, että käsittää joitakin yleisinhimillisiä asioita ja toimii niiden hyväksi, jää tämän ryhmittymän sivistys mitoiltaan vähäiseksi. Osallistuminen kunnallisiin asioihin on sille ainoaa yleisluontoista toimin...

Henkilöt:

Humboldt, Wilhelm von

Berzelius, Jöns Jakob

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...

Henkilöt:

Leopold, Carl Gustaf af

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Bellman, Carl Michael

Franzén, Frans Mikael

Tegnér, Esaias

Wallin, Johan Olof

Stagnelius, Erik Johan

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Geijer, Erik Gustaf

Ling, Per Henrik

Sjöberg, Erik

Nicander, Carl August

Beskow, Bernhard von

Ingelman, Göran Gabriel

Dahlgren, Carl Fredrik

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Carlén, Johan Gabriel

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Mellin, Gustaf Henrik

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Macaulay, Thomas Babington

Malmström, Bernhard Elis

Carlson, Fredrik Ferdinand

Kaarle X (Charles)

Crusenstolpe, Magnus Jakob

Lundmark, Henrik Johan

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Fahlcrantz, Christian Erik

Paikat:

Asiat:

Fredrika Runebergiltä

Päivämäärä:

15.5.1856

Porvoo 15.5.1856 Hyvä veli Snellman! Sydämestäni osaa ottaen näin kirjeestäsi millaisen suruajan Te olette joutuneet kokemaan, mutta toivon nyt että kaikki paha on ohitse, ainakin matkustavaiset ovat kertoneet meille, että asianne ovat nyt paremmalla tolalla. Kunpa tämä nyt tavoittaisi teidät kaikki iloisina ja terveinä. Kiitos, hyvä ystävä, kovin ystävällisestä kirjeestäsi! Hyvä ja ystävällinen Snellman on toki aina ollut minua kohtaan, mutta tämä oli niin erityisen ystävällinen etten voi sinua kyllin kiittää. Tosin minulle tekee pahaa että Sinä uhrasit niin paljon aikaa minun pikkuas...

Henkilöt:

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Runeberg, Johan Ludvig

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Holsti, Rudolf Israel

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1859

Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.] Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1860

Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.] Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on: Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Tauchnitz, Christian Bernhard von

Steger, Friedrich

Schmidt, Alexander

Bacon, Francis

Burghley, William Cecil