Mellin, Gustaf Henrik

Mellin, Gustaf Henrik

1803–1876. Suomalaissyntyinen pappi Ruotsissa, kirjailija ja historioitsija. Freja-lehden avustaja.

Carl August Nicanderille

Päivämäärä: 
13.11.1837
Tukholmassa   Hra Karl August Nicander    Kelpo Veljeni! En kohteliaisuuden, vaan oman sisimpäni vaatimusten täyttämiseksi kirjoitan Sinulle tämän, samoin – veljellisesti kiittäen osoitetusta ystävyydestä ja luottamuksesta sekä siitä seuranneista iloisista hetkistä. Major et longinquo reverentia – item amor & desiderium [kunnioitus on suurempi etäällä ollessa – samoin rakkaus ja kaipuu]. Uskoin todellakin, että Ruotsista tulisi minulle maa, jossa maito ja hunaja vuotavat, vaikkei se minulle luvattu maa olekaan; nyt kuitenkin tunnustan, että voisin rauhallisin ja kärsivällisin mielin – a...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

August Blanchelta

Päivämäärä: 
4.5.1841
Tukholmassa 4.5.1841   Kelpo Veljeni!    Suunnilleen 12 päivää sitten sain kirjeesi, joka oli joutunut lojumaan postikonttorissammekin liian kauan, ja lähetän sinulle nyt näiden rivien myötä vekselin, jonka olen joutunut ostamaan tavalliseen tapaan. En ole mitenkään voinut auttaa sinua aikaisemmin, koska nämä viimeksi kuluneet kuusi kuukautta ovat olleet hankalia monessa mielessä ja etenkin siitä syystä, että olen jäänyt pulaan eräiden ystävieni takia, joiden joukossa on myös Tollin, jolle olen antanut tukea 400 bankoriksiä hänen keksimänsä pikapainokoneen valmistamiseen, mutta jonka hanke ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Karl Robert Looströmiltä

Päivämäärä: 
8.4.1843
Tukholmassa 8. ja 10.4.1843   Parahin Veli!    Nyt alan kyllästyä pitkään odotukseen, tai Tegnérin sanoin ”se odotus kävi nuorelle verelle lopulta liian pitkäksi”. Alan pelätä, että olet lähettänyt käsikirjoituksen, joka on jäänyt meren pohjaan tai kalojen vatsaan. Äskettäin oli lehdissä nimittäin uutinen, että soutajat olivat joutuneet jättämään veneen, jossa oli postilaukkuja, ja saaneet pelastetuksi henkensä, mutta eivät venettä. Olisikohan ehkä ”Niin siinä käy” ollut laukussa? Niinpä niin, noin käy joskus, mutta joskus käy toisin. Ja koska lähetettävän käsikirjoituksen ei pitänyt olla ”...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 16, 17.4.1845

Päivämäärä: 
17.4.1845
Kuopio Kelpo kaupunkimme saa kunnian olla ehkä ensimmäinen, jossa äidinkieli on otettu virallisesti käyttöön kirkon ulkopuolella. Herra Lagin eilen järjestämässä musikaalisessa soiréessa [illanvietossa] eräs nuori musiikinharrastaja lauloi Runebergin ”Seitsentoistavuotiaan” ja ”Se oli silloin” suomalaisina käännöksinä. Ensiksi mainittu, erityisen onnistunut on julkaistu tässä lehdessä. On tunnettua, että suomen kielen vokaalien paljous tekee kielestä laulussa hyvin kauniisti sointuvan. Mutta kaikkien kielten tavoin se saa kauneimman sointunsa naisen huulilla. Ja niin sitä on kuunneltava, jo...
Termit: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Sanomalehtikirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.2.1849
Sen joka haluaa tietoa päivän ilmiöistä, on vaikea saada niistä luotettavia ja täydellisiä uutisia. Niin runsas kuin päivälehtikirjallisuus Euroopassa onkin, voidaan kuitenkin väittää, ettei löydy ainoatakaan sanomalehteä, joka puoluettomasti esittäisi edes tapahtumien ulkoisen hahmon. Tämä ensi silmäyksellä perin omituinen tilanne on kuitenkin lähemmin tarkasteltuna erittäin luonnollinen seuraus siitä yleisestä, yllä esitetystä asemasta, jossa puolueet joka hetki ovat. Sen selittämiseksi ei tarvitse turvautua siihen aivan tavalliseen väitteeseen, että totuuden tahallinen vääristely olisi p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Johan Oskar Immanuel Ranckenille

Päivämäärä: 
22.4.1877
H:gissä 22.4.1877   Suuriarvoinen Herra Lehtori ja Ritari.    Suokaa anteeksi, että olen jättänyt arvoisan kirjeenne vastaamatta näin pitkään. En kuitenkaan vielä tiedä, mihin tämä pitää lähettää. Luentoilmoituksesta kuitenkin havaitsen, että Hra Lehtori on vielä Helsingissä. Olette tervetullut käymään luonani, mieluimmin illalla klo ½ 8:n jälkeen, vaikka olen yleensä tavoitettavissa myös aamupäivisin klo 9–12. Lähetän kuitenkin takaisin Arwidssonin kannanotot. Niistä näkyy, että ne ovat hänen nopealiikkeisen mielensä tuotteita. Tiedän, että hän on aina ollut hyvä ystäväni, johon olen myös ...
Paikat: