Lilius, August

Lilius, August

1820–1876. Filosofian kandidaatti 1843, maisteri 1844. Vaasan lukion opettaja, rehtori 1862–65. Vaasan kauppakoulun johtaja 1846. Pappisvihkimys 1860. Kokemäen kirkkoherra 1867, rovasti 1869. Ulvilan kirkkoherra. Turun tuomiokapitulin asessori 1873.

Litteraturblad no 3, maaliskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1857
Förslag och betänkanden rörande folkskoleväsendet i Finland, i underdånighet afgifna af domkapitlen i landet. [Maan tuomiokapitulien alamaisesti esittämä ehdotus ja mietintö Suomen kansakoululaitoksesta.]   Vaikka tätä virallista teosta ei varsinaisesti voi pitää kirjallisuutena, sillä on kuitenkin kotimaisten kirjapainotuotteiden joukossa maan ja kansan tulevaisuuden kannalta niin merkittävä asema, että siitä vaikeneminen olisi paitsi asiatonta tämän lehden ohjelman kannalta myös näyttäisi osoittavan puutteellista kunnioitusta teoksen sisältöä ja tarkoitusta kohtaan. Teos sisältää: 1. Turu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1861
Storfurstendömets Finlands grundlagar jemte till dem hörande statshandlingar [Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait sekä niihin liittyvät valtiolliset asiakirjat]. H:ki 1861.   On siis päästy niin pitkälle, että yritys sen seikan selvittämiseksi, millä säädöksillä Suomessa on perustuslain asema, on painettuna julkaistu. Tämän olisi epäilemättä pitänyt tapahtua jo kauan sitten; painattaminen olisi ollut mahdollista, tämän näyttää osoittavan se, että varsinaiset perustuslait, vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja voitiin viisitoista vuotta sitten julkaista suomen...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1862
Kotimaista kirjallisuutta on viime kuukausien aikana ilmestynyt sangen vähän, joten ei ole ollut erityistä aihetta täyttää lehden sivuja sitä koskevilla arvioinneilla. Parista koulukirjasta on julkaistu uudet painokset. ”Ny lärobok i geografi” [Uusi maantiedon oppikirja] ja ”Ny lärobok i allmän och fäderneslandets historie” [Uusi yleisen ja isänmaan historian oppikirja] ovat päässeet kuudenteen painokseen. Nämä molemmat oppikirjat ansaitsevat menestyksensä, koska ne ohjaavat oppilaan tutustumaan varsin perusteellisesti isänmaan maantietoon ja historiaan. Silti ne menevät jopa liian pitkälle...
Paikat: