Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

1790–1869. Ranskalainen runoilija ja historioitsija.

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1848: Tietoja Kuopion eri oppilaitoksista

Päivämäärä: 
1.5.1847
Olemme jo muutaman kerran yrittäneet herättää kiinnostusta naisten kasvatukseen ja sen tilaan isänmaassamme. On näet ilmeistä, että valtio ja kunnat ovat viime aikoina tehneet naissukupuolen kasvatuksen hyväksi perin vähän tai eivät mitään. Nyt sitä vastoin voi ilolla todeta, että vasta perustetuissa tyttökouluissa on runsaasti oppilaita ja kuulemamme mukaan on aihetta olettaa, että tämä koulunkäynti perustuu yleisön todelliseen luottamukseen näitä laitoksia kohtaan, eikä vain siihen taloudelliseen etuun, minkä ne tarjoavat verrattuna yksityisiin sisäoppilaitoksiin. Se into, millä maan mone...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1848
1. Girondisternas Historia af Alphonse de Lamartine. Öfversatt af Gustaf Thomée. [Girondistien historia, kirjoittanut Alphonse de Lamartine. Kääntänyt Gustaf Thomée] Tukholma 1848.   Olemme tähän mennessä selostaneet vain harvoja Ruotsin kirjapainojen tuotteita, koska tarkoituksenamme on ollut julkaista vuosikerran päättyessä yleiskatsaukset sekä Ruotsin että Saksan kirjallisuudesta. Mutta kun lehtemme yllättäen saikin vuoden lisää elinaikaa, lykkäämme Saksan kirjallisuuden selostamisen ensi vuosikertaan samoin kuin ruotsalaisten alkuperäistuotteiden suurimman osan esittelyn. Tällä kertaa a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1849
Jos tämä kirjoitus viittaakin pääasiassa muutamiin saksalaisen kirjallisuuden tuotteisiin, käyttää arvostelija silti yllä olevaa otsaketta, koska myös muutama ranskalaisen ja englantilaisen kirjallisuuden teos tulee esille, jos kohta lähinnä saksalaisena käännöksenä.   I Voisi luulla että menneiden vuosien rauhattomuus olisi saattanut Saksan kirjankirjoittajat ahdinkoon suuntaamalla huomion pois heidän nerontuotteistaan. Kun kuulee oppineen saksalaisen arvostelijan puhuvan tästä ajasta, hänen puheensa onkin täynnä valitusta kovasta ajasta. Totta kyllä on, että kirjojen tuotanto on yleisen e...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1859
Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta.   Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...
Paikat: