Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

1834–1872. Suomalainen runoilija ja kirjalija. Opiskelijaksi Helsingin yliopistoon 1857. Kirjoitti useita suomenkielisiä runoja, kirjoja ja näytelmiä 1850- ja 60-luvulla. Pääteos Seitsemän veljestä ilmestyi 1870. Asui vuodesta 1863 Siuntiossa ja Tuusulassa.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1860
Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860.   Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...
Paikat: 

Morgonbladet nro 82, 9.4.1873: A. Kiven ”Seitsemän veljestä”

Päivämäärä: 
9.4.1873
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajalta olemme vastaanottaneet seuraavan:   Koska se arvostelu [A. Ahlqvistin arvostelu], josta alla käännöksenä julkaistussa esipuheessa A. Kiven novelliin ”Seitsemän veljestä” mainitaan, sisälsi karkeita soimauksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaan siitä syystä, että novelli on otettu seuran julkaisemaan Novellikirjastoon, katsoo seuran silloinen ja nykyinen puheenjohtaja velvollisuudekseen julkaista sanotun käännöksen ja samalla julkaista eräitä tietoja sen työtavoista sille osalle lukevaa yleisöä, jolla ei siitä ole tietoa. Minkä vuoksi...
Paikat: 

Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä: Esipuhe

Päivämäärä: 
15.3.1873
[suomeksi] Vuoden 1871 alulla jaettiin jo Novellikirjaston tilaajoille tämäkin Alexis Stenvallin kertomus ”Seitsemän Veljestä”. – Ei kulunut siitä monta päivää, ennen kuin ilmestyi eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä tarkastus, josta tässä lienee sopivin mainita ainoastaan, että tarkastaja väitti kirjan olevan peräti kelvottoman, katsoen häpeäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, että semmoinen hänen mielestään huono ja törkeä teos oli tullut painetuksi Seuran avulla ja sen suojassa. Kirjallisuuden Seura, joka, niin kuin tämmöisissä asioissa ainakin, oli nojautunut Kaunotieteellisen tu...