Kaarle XI

1655–1697. Ruotsin kuningas 1660–97.

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä:

5.12.1846

Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...

Henkilöt:

Frey, Peter Heinrich von

Kaarle X (Charles)

Olavus Petri (Olof Peterson)

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Fahlcrantz, Christian Erik

Oldberg, Anders

Boivie, Pehr Gustaf

Hazelius, Johan August

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.8.1855

6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.] Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1856

Om nådens ordning jemte kritik öfver hrr Ingmans och Hedbergs stridsskrifter, af Axel Fredr. Granfelt. H:fors 1855. [Armon järjestyksestä sekä kritiikkiä herrojen Ingman ja Hedberg kiistakirjoituksista. Kirj. Axel Fredr. Granfelt. Helsinki 1855.] Mitä harvinaisempaa on, että omat tiedemiehemme kirjoittavat oman maan sivistyneistölle, sitä enemmän tunnustusta ansaitsee professori Granfeltin kirjallinen toiminta, joka monien vuosien ajan on omistettu pääasiassa uskonnollisesta vakaumuksesta valistamiseen isänmaassa. Vajavainen kyky arvostaa tätä ansiokasta pyrkimystä ei liioin ole aiheuttan...

Henkilöt:

Granfelt, Axel Fredrik

Ingman, Anders Vilhelm

Hedberg, Fredrik Gabriel

Bomansson, Karl August

Reinholm, Henrik August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1860

Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.] Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...

Henkilöt:

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Tengström, Johan Jakob

Gezelius, Johan nuorempi

Tavast, Magnus Olai (Maunu Olavinpoika)

Nilsson, Linvid

Mårtensson (Djäkn), Matts

Schytz, Johan

Hästesko af Målargård, Anders nuorempi

Hästesko af Målargård, Anders vanhempi

Sabelhjerta, Jakob

Berg, Otto

Horn, Arvid Göransson

Kaarle XI

Palonen, Lars August

Wallin, Georg August

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Horn, Klas Christersson

Kustaa I Vaasa

Kristiina

Kustaa II Aadolf

Chydenius, Johan Jakob

Topelius, Zacharias

Donner, Otto

Saxbäck, Fredrik Alfred

Forssell, Olof Hansson

Monge, Gaspard

Carnot, Lazare Nicolas Marguerite

Fourcroy, Antoine François de

Berthollet, Claude Louis de

Guyton de Morveau, Louis Bernard

Forsius, Sigfrid Aron

Moore, Thomas

Nyblom, Carl Rupert

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu Alexander Armfelt: Yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vapaudesta

Päivämäärä:

1.6.1863

Kun kristityt kansat alkoivat vähitellen tunnustaa maallisella elämällä olevan jonkinlaista arvoa ja lakkasivat useimpien itämaisten kansojen tavoin pitämästä sitä syntiinlankeemuksen vuoksi säädettynä rangaistuslaitoksena, niin he kuitenkin pysyivät sillä kannalla, että ihmisyhteisö olisi olemassa inhimillisen heikkouden ja pahuuden vuoksi. Tältä kannalta tarkasteltiin avioliittoa, perhe-elämää ylipäänsä, ja myös valtiota. Vähitellen näille yhteisöille tosin annettiin jumalallinen pyhyys: avioliitosta tuli katolinen sakramentti, valtio sai oikeutuksensa kirkolta, joka pyhitti valtiovallan ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Hoffberg, Carl Fredrik

Castrén, Esaias

Fellman, Johan Abraham

Phaedrus

Eutropius

Cornelius Nepos

Cicero, Marcus Tullius

Linné, Carl von (ent. Linnaeus)

Kalm, Pehr (Pietari)

Forsskål, Peter

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Arwidsson, Adolf Ivar

Rein, Gabriel

Becker, Reinhold von

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Gottlund, Karl Axel

Lönnrot, Elias

Rask, Rasmus Kristian

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Grimm, Wilhelm Karl

Ehrström, Carl Robert

Sjögren, Anders Johan

Willebrand, Knut Felix von

Menšikov, Alexander

Pipping, Fredrik Wilhelm

Rabbe, Frans Johan

Schiefner, Franz Anton von

Tengström, Johan Jakob

Cygnaeus, Fredrik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Asiat:

Morgonbladet no 237, 250, 267, 295, 297 ja 301, 12. ja 27.10., 16.11., 18., 21. ja 27. 12.1880: Koulukomitean ehdotus

Päivämäärä:

12.10.1880

I Alempi reaalikoulu ja saksa Komitea on pitänyt velvollisuutenaan aloittaa ehdotuksensa yleisellä pohdiskelulla, joka voidaan täysin haitatta hypätä yli. Sillä asiasta kiinnostunut on nähnyt kaikkien maiden koulukomiteoiden viimeksi kuluneina vuosikymmeninä toistavan kyllästymiseen asti kaikissa koulukokouksissa ja lukemattomissa aikakauslehti- ja sanomalehtikirjoituksissa sen, mikä siitä kannattaa muistaa. Koulukomitean kiehauttamana tästä höystöstä on tullut erityisen laihaa ja sitkeää. Kaikki puheet ns. reaalisivistyksestä, joka oikeastaan ei ole sivistystä laisinkaan, komitea supista...

Henkilöt:

Collan, Karl

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Porthan, Henrik Gabriel

Franzén, Frans Mikael