Grönblad, Jakob Edvard August

Grönblad, Jakob Edvard August

1814–1864. Filosofian tohtori Upsalassa 1839. Ylimäär. kirjastoamanuenssi Helsingin yliopiston kirjastossa 1840, historian dosentti 1843. Kirjastoamanuenssi 1844–1863.

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
18.4.1842
Helsingissä 18.4.1842   Parahin Veli!    Tuli aamu ja tuli ehtoo monen monta kertaa sen jälkeen, kun viimeksi meidän korviimme kantautui äännähdystäkään Sinulta. Tämä oli Sinulta pahasti tehty tai oikeammin tekemättä jätetty. Lienet varmaan jotenkin pahastunut allekirjoittaneeseen – ja siihen Sinulla saattaa tavallaan olla syytäkin – mutta tavallaan juuri Sinulla ei sitä ole. Joka tapauksessa me olemme tässäkin asiassa aika pitkälti samaa mieltä, vaikka luultavasti minä olen tällä kertaa mennyt Sinua pitemmälle: kukaan ei nimittäin voi olla pahastuneempi minuun kuin olen itse – niin kiukkui...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 13, Saiman liite, 14.11.1846

Päivämäärä: 
14.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomi.Tidskrift i Fosterländska ämnen 1845 [Suomi. Isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja 1845.] Viides vuosikerta. Helsinki 1846 (hinta 1 1/2 ruplaa hopeaa). Isänmaanystävä tervehtii iloisesti jokaista tämän aikakauskirjan uutta vuosikertaa, joka toisessakin merkityksessä on juuri tämän ajan kirja. Monilta sen sivuilta näkyy selvästi, että se kuuluu nuoreen aikakauteen, jolle kaikki kysymykset vielä leijuvat ratkaisemattomina ja lähes jokainen yritys niihin vastaamiseksi on myös ensimmäinen. Jos kirja siten ei voi täysin tyydyttää lukijaa, niin sen uusill...
Paikat: 

Kallavesi nro 17, Saiman liite, 12.12.1846

Päivämäärä: 
12.12.1846
Kotimaista kirjallisuutta Fosterländskt Album II [Isänmaallinen albumi] Helsingfors 1845 (Hinta 60 kopeekkaa hopeaa). Vaikka yllä mainittu teos onkin ollut kirjakaupoissa jo pitkään, haluamme silti täyttää tähän asti laiminlyömämme velvollisuuden kertoa sen olemassaolosta. Fosterländskt Albumin toinen nide on huomionarvoinen monessakin mielessä. Kuten ensimmäisessäkin vihossa, sen sisältö on kauttaaltaan omiaan herättämään mielenkiintoa kansakuntamme kieleen ja kirjallisuuteen. Tässä suhteessa merkittävin on kuitenkin herra Kellgrenin artikkeli ”I hvad förhållande står Nationalitetet till S...
Paikat: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
4.1.1847
Pariisissa 4.1.1847   Parahin Veli,    Suututtuasi katkerien kokemusten perusteella paholaiseen, maailmaan (vaikkakin nyttemmin tuskin erityisen kiivaasti omaan lihaasi), olet varmaankin toisinaan suonut myös allekirjoittaneelle atomille sen sangen vähän kadehdittavan kunnian, että olet sisällyttänyt hänet siihen hylkäystuomioon, jonka olet mainitulle maailmalle mielessäsi julistanut. Kun nimittäin olet nähnyt monen ystävän, johon olet luullut voivasi luottaa, vetäytyvän harmistuneena kauemmaksi, olet varmaankin arvellut erehtyneesi rakennellessasi olettamuksia minun muuttumattomuuteni kitk...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä: 
1.12.1848
Tämä otsikko on lehdessämme harvinainen, koska nykyisissä oloissa on kovin vaikea löytää sille mitään sisältöä. Yleensä täytyy silti tunnustaa, että maamme sanomalehdissä ilmenee edelleen myös pyrkimystä hyödyllisyyteen. Kuten aiemmin on huomautettu, tämän havaitsee selvimmin lehdistön nuoremmassa osassa; vanhemmat lehtifirmat sitä vastoin pitävät edelleenkin vilpittömästi vanhaa hyvää luettavaa tarjolla. Nuoremmista on Skoltidningen lakannut tämän vuoden aikana. Tapahtunutta voitaisiin pitää osoituksena koulujen opetushenkilökunnan vähäisestä mielenkiinnosta, jos ei opettajiston harvalukui...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1858
Nya källor till Finlands medeltidshistoria, samlade och utgifna af D:r Edvard Grönblad. 1:a samlingen. Köpenhamn 1857. [Suomen keskiajan historian uusia lähteitä, kerännyt ja julkaissut tri Edvard Grönblad. 1. Kokoelma. Kööpenhamina 1857.]   Ahkeran ja taitavan kokoajan, hra Grönbladin uusi Suomen historiaa valaiseva asiakirjalisäys kuuluu lähinnä aikaan juuri ennen Kustaa I:ä ja uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa. Siltä ajalta, 1504–24, kokoelma sisältää peräti 344 eri dokumenttia. Voi sanoa, että asiakirjat ja kirjallinen data valaisevat jo melko runsaasti Suomen keskiajan historiaa. Sama...
Paikat: 

Nuorten kirjailijoiden matka-apurahat, lausunto yliopiston konsistorissa 20.1.1859

Päivämäärä: 
20.1.1859
Konsistori ei vakaan käsitykseni mukaan voi eikä sen pidä arvioida hakijoiden ilmoittamaa matkan tarkoitusta sen oletetun puhtaasti tieteellisen merkityksen perusteella. Vaikka nimittäin kahden tai useammankin eri tieteen edistämisen painoarvo olisi punnittavissa, ei ainoata yliopiston käytettävissä olevaa matka-apurahaa voida käyttää abstraktin tieteellisen tarkoituksen edistämiseen yliopistolle vahinkoa tuottamatta. Yliopistolle ”kulloisessakin tilanteessa tärkein” tieteellinen tarkoitus on se, jonka toteuttaminen näyttää tuottavan sille tieteellisesti kouliintuneen hakijan johonkin jo av...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: