Eurén, Gustaf Erik

Eurén, Gustaf Erik

1818–1872. Filosofian maisteri 1844. Opettaja 1852. Hämeenlinnan lukion lehtori 1857, rehtori 1857–63. Oppikirjakirjailija. Perusti Hämäläinen-lehden.

Saima nro 37, 21.9.1846

Päivämäärä: 
21.9.1846
Kuopio Syyskuun 10. päivän jälkeen lämpömittarin lukema ei ole noussut 11–12 lämpöastetta korkeammalle, ja parina yönä se on laskenut pakkasen puolelle. Taivas on koko tämän kolean sääjakson ajan ollut pilvessä, vaikkakin monet päivät ovat olleet sateettomia. Asuinhuoneisiin sytytetyt takkatulet ja pelloilla käynnissä oleva innokas perunannosto ovat kahdeksan kuukautta kestävän talven enteitä. Läänin Kuvernööri on palannut kaupunkiin oltuaan kolme kuukautta poissa läänistä.     Kotimaanuutisia Kajaanin kaupungin luona Ämmäkosken ohittavan kanavan sulut avattiin juhlallisesti 2. syyskuuta. O...
Paikat: 

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...
Paikat: 

Saima nro 50, 19.12.1846

Päivämäärä: 
19.12.1846
Uutisia Allm. Tidningissä on jopa uutisia ”Saksasta”. Preussissa myös tiukasti kirkolliset ovat taipuvaisia luopumaan valtiokirkosta. Ei-kirkolliset ovat tunnetusti samaa mieltä. Siitä seuraa, että valtiokirkon kannalla ovat enää kohtalaisesti ja lievästi kirkolliset, siis yleensä kirkosta piittaamattomat. Königsbergissä valmistaudutaan vaatimaan seuraavilla maapäivillä jälleen perustuslakia, painovapautta jne. Naumburgissa kaikkea tätä pidetään turhana ja päätetään olla lähettämättä edustajia maapäiville. Berliinissä ollaan oikein hyväntahtoisia – Muuan määräys on kieltänyt naisia Königsbe...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Litteraturblad no 3, maaliskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1857
Förslag och betänkanden rörande folkskoleväsendet i Finland, i underdånighet afgifna af domkapitlen i landet. [Maan tuomiokapitulien alamaisesti esittämä ehdotus ja mietintö Suomen kansakoululaitoksesta.]   Vaikka tätä virallista teosta ei varsinaisesti voi pitää kirjallisuutena, sillä on kuitenkin kotimaisten kirjapainotuotteiden joukossa maan ja kansan tulevaisuuden kannalta niin merkittävä asema, että siitä vaikeneminen olisi paitsi asiatonta tämän lehden ohjelman kannalta myös näyttäisi osoittavan puutteellista kunnioitusta teoksen sisältöä ja tarkoitusta kohtaan. Teos sisältää: 1. Turu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä: 
16.3.1872
[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...
Paikat: