Cygnaeus, Fredrik

Cygnaeus, Fredrik

1807–1881. Runoilija, esteetikko ja kirjallisuudentutkija. Lauantaiseuran jäsen. Pohjalaisten osakuntien kuraattori 1838–49. Helsingin yliopiston historian dosentti 1839–54, estetiikan ja nykyiskansain kirjalli­suu­den professori 1854–67. Kanslianeu­vos 1865, valtioneuvos 1867.

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
25.5.1860
[toukokuussa 1860] En voi osallistua tiedekunnan kokoukseen, koska olen kutsunut vuoro-opetuskoulujen johtokunnan koolle klo 1/2 1. Olen Gottlundin opuksesta sitä mieltä, että hän on kerännyt joukon hyvin mielenkiintoisia tietoja; että olisi ilmaistava toive, että hän jatkaisi matkojaan; että tiedekunnan pitäisi ehdottaa konsistorille, että tämä vaatisi 1. tarkan kuvauksen ja piirroksen tietyistä Gottlundin mainitsemista muistomerkeistä sekä 2. hänen matkalla keräämänsä pikkuesineet. Kilpakirjoituksista kiistattomasti paras on Oidipuksesta kirjoitettu tutkielma. Valitettavasti en enää tarko...
Paikat: 
Asiat: 

Natalia Castrénille

Päivämäärä: 
28.7.1860
Vihdissä 28.7.1860   Natalia Hyvä!    Saattanet toki, rakas ystävä, hieman ihmetellä saadessasi nämä rivit – et kuitenkaan sitä, että ne antavat vähäisen todistuksen alttiista ystävyydestäni ja myötäelämisestäni, vaan sitä, että hitaudessani olen saanut itsestäni irti niin paljon, että saan tästä jotakin sanotuksi. Asia on kuitenkin niin, että olen täällä erämaassani yhä levottomammin halunnut kuulla jotakin Teistä. Enosi Fredrik kertoi onnellisesta saapumisestanne Tukholmaan ja jotakin oleskelustanne siellä. Sen jälkeen en kuitenkaan ole kuullut mitään. Voisin kaiketi kirjoittaa Fredrikill...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1861
Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860.   Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...
Paikat: 

Otto Furuhjelmiltä

Päivämäärä: 
1.7.1861
Vladimirin kuvernementissa Vjasnikin kaupungissa 1./13.7.1861   Korkeasti oppinut Herra Professori!    Palvellessani Pietarissa tutustuin entiseen Venäjän yleisesikunnan upseeriin, nykyiseen todelliseen valtioneuvokseen I. Liprandiin, jonka kuulin silloin usein kertovan vuosien 1808–09 Suomen sodasta, johon hän oli koko ajan osallistunut. Niinpä nähdessäni viime keväänä teoksesta ”Bidrag till Femtioåriga minnet af Döbeln och Björneborgarne”, sivun 8 alaviitteestä 15), että kirjoittaja toivoi kertomuksensa Blumin ja Liprandin kaksintaistelusta ”johtavan todenmukaisen kuvauksen saamiseen täst...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
10.8.1861
Hra Professori Topelius Parahin Veli   Ohessa Frosteruksen käännös, jonka olemme yhdessä käyneet läpi pari kertaa. Jonkun asiasta kiinnostuneen on otettava vastuulleen puhtaaksikirjoitus ym., mihin minulla ei todellakaan ole aikaa. Sitä ennen on kysyttävä asiantuntijalta, miten kirjeen saajaa on puhuteltava ja miten allekirjoitus on muotoiltava – virallisesti oikein. Kirjeen otsikossa on käytettävä joko sanaa ”Sire” tai ilmausta ”Très puissant” [Suurivaltaisin] jne. Allekirjoittajiksi olisi saatava joku Lääkäriseuran puolesta; ja ehkä professori Schauman ja Cygnaeus haluaisivat osallistua u...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
10.12.1861
[1861]   Vaikka minulla ei ole asiasta mitään erityistä esitettävänä, en kuitenkaan halua jättää sanomatta mielipidettäni siitä, miten voisit hyödyllisimmin järjestää matkasi. Ensin minun on kuitenkin mainittava, ettet saa matka-apurahasta virallista ilmoitusta. Ilmoittautuminen matka-apurahaa varten on nimittäin yksityinen hakemus. Sinun ei myöskään tarvitse lunastaa mitään asiakirjaa. Rahat maksetaan rehtorille esitetyn suullisen pyynnön perusteella, luullakseni kahdessa erässä, puolivuosittain etukäteen. Nyt olisi eduksi, jos julkaisisit ennen professuurikysymyksen ratkaisemista tutkimuk...

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
20.9.1862
20.9.1862   Kun tapasin eilen Lillen ja Reinin, puheeksi tuli päivällisen tarjoaminen Antellille vain meidän kesken. Oletko asiassa mukana? Arppenkin arveltiin voivan osallistua. Lönnrot pitäisi kutsua. Antell lähtee matkalle tiistaina. Päivällinen olisi sen takia järjestettävä huomiseksi. Ajattelimme, että hänen mieltään keventäisi tämä vanhojen ystävien myötämielisyyden osoitus, ja se sopisi meille hyvin, kun hän nyt on sortunut suuruus. Lähetä vastaus lähetin mukana. J. V. S:n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Samuel Henrik Antellille

Päivämäärä: 
20.9.1862
20.9.1862   Kunnioitettu Veli! Yritin tavoittaa Sinut päivän puolimaissa kahdesti, sekä korjatakseni viime hetkessä aikaisemman laiminlyöntini – eli osoittaakseni katumusta ja hyvää tahtoa – että etenkin kutsuakseni ystävällisesti Sinut, ellei Sinulla ole estettä, vanhojen ylioppilastovereittemme Reinin, Lillen ja Cygnaeuksen puolesta sekä omasta puolestani syömään seurassamme vaatimattoman päiväaterian Kaisaniemessä huomenna sunnuntaina klo 3 – lisäksi mukaan tulee Arppe, ellei hänen jo sopimastaan mineralogisesta retkeilystä tule mitään. Muuten ei ketään meidän lisäksemme paitsi Lönnrot. ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1863
Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862.   Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...