Corneille, Pierre

Corneille, Pierre

1606–1684. Ranskalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Ruotsin näytelmäkirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Kun Ruotsin romaanikirjallisuus näyttää saavuttaneen sen kehitystason, jolle tämä kirjallisuus on nykyaikaan mennessä voinut päästä, on näytelmäkirjallisuus alkanut tulla sen sijaan. Hra Blanchen tämän alan teokset ovat jo tulleet jossakin määrin tunnetuiksi Suomessa. Ne on koottu julkaisuun ”Theaterstycken af August Blanche”, Tukholma, Hjerta. Tunnustusta saaneen nokkeluutensa ja hauskuutensa lisäksi pari hra B:n huvinäytelmää yltää kiistatta myös sellaiseen ylempään arvoon, joka riittää leikinlaskun hyvitykseksi. Yhtä varmasti jäänevät useimmat kuitenkin arkipäivän piloiksi ja jättävät ki...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1848: Tietoja Kuopion eri oppilaitoksista

Päivämäärä: 
1.5.1847
Olemme jo muutaman kerran yrittäneet herättää kiinnostusta naisten kasvatukseen ja sen tilaan isänmaassamme. On näet ilmeistä, että valtio ja kunnat ovat viime aikoina tehneet naissukupuolen kasvatuksen hyväksi perin vähän tai eivät mitään. Nyt sitä vastoin voi ilolla todeta, että vasta perustetuissa tyttökouluissa on runsaasti oppilaita ja kuulemamme mukaan on aihetta olettaa, että tämä koulunkäynti perustuu yleisön todelliseen luottamukseen näitä laitoksia kohtaan, eikä vain siihen taloudelliseen etuun, minkä ne tarjoavat verrattuna yksityisiin sisäoppilaitoksiin. Se into, millä maan mone...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä: 
1.5.1855
Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...
Asiat: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1862
Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861.   Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...
Paikat: