Collan, Karl

1828–1871. Kirjailija, kääntäjä, kielitieteilijä ja säveltäjä. Opettaja Helsingin tyttökoulussa 1849. Filosofian maisteri 1850. Kirjastoamanuenssi Helsingin yliopistossa 1852–53. Saksan kielen lehtori Helsingin yliopistossa 1859. Hist. filologian lisensiaatti 1861, tohtori 1864. Yliopiston kirjastonhoitaja 1866–71. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran taloudenhoitaja 1856–60, 1861–62.

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä:

18.1.1848

Hki 18.1.1848 Hyvä Veli Snellman! Sen mitä viime kirjeessäsi minun kirjeestäni löytämäsi perusteella esitit minua moittiaksesi pidän hyvänäni, kun kerran Sinä olet voinut sen noin käsittää. Luotan kuitenkin siihen, ettet nähnyt siinä pelkästään seikkoja, joista huomautit, vaan myös vakavan tarkoituksen juuri sanoissa, jotka ovat minun menettelyni takia näyttäneet olevan vain keino toisen tarkoituksen edistämiseen. Jotta en antaisi aihetta samaan moitteeseen, en lisää tähän mitään. Sen sijaan haluan esittää mielipiteeni itse asiasta, jonka edistämisessä käyttämästäsi menettelytavasta er...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Aspelund, Carl Edvard

Kiljander, Karl Mårten

Sirelius, Henrik Alexander

Pipping, Lovisa Josefina (o. s. Kellgren)

Collan, Karl

Tengström, Johan Robert

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Runeberg, Johan Ludvig

Wislicenus, Gustaf Adolf

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Armfelt, August Magnus Gustaf

Cleve, Zachris Joachim

Haartman, Carl Daniel von

Aminoff, Germund Fredrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Tengström

Karl Collanille

Päivämäärä:

22.10.1856

22.10.1856 Parahin Veli! Totean, että Hannalla on kotiläksynä: Kirjallinen käännös Ahnin kirjasta: kappale 46. Suullinen käännös ulkolukuna: kappaleet 67 & 69. Sama valmisteltavaksi: kappale 80. Taivutus: ”avoir” – tietysti ulkoläksynä. Kirjallinen käännös ranskasta ruotsiksi. Suullinen päinvastaiseen suuntaan. Kun otetaan huomioon hänen ja hänen luokkatoveriensa ikä, vielä vähäiset opintosaavutukset ja vieläkin vähäisempi kirjallinen valmius, minun on pakko sanoa tällaista läksyjen antamista silkaksi typeryydeksi. Teet koululle palveluksen, jos hyväntahtoisesti huolehdit siitä, että tä...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Saksan kielen lehtoraatti, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

Päivämäärä:

7.2.1857

Tunnettua ja tunnustettua on, että opiskeleva nuoriso käyttää tuskin lainkaan hyväkseen yliopiston lehtoreita kielenopettajina, ja jokainen tilannetta tunteva tietää, että etenkin saksan kielen opettaja on ollut ja edelleenkin on täysin tarpeeton. Niinpä ainoa tapa, jolla tämän kielen lehtori voi olla hyödyksi, on nuorison johdattaminen saksalaisen kirjallisuuden pariin klassisten teosten oppineilla tulkinnoilla. Tämän käsityksen pohjalta asetan ehdollepanossa ensimmäiselle sijalle maist. Collanin, jonka yleiset tieteelliset tiedot, kiinnostus kaunokirjallisuuteen ja runoilijan kyvyt mieles...

Henkilöt:

Lagi, Rudolf Theodor

Collan, Karl

Philippäeus, Constantin von

Maconi, Emil Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1857

On erityinen ilo voida jälleen esitellä tämän otsikon alla useampiakin numeroita, niiden joukossa myös teoksia, joiden arvo kotimaiselle kirjallisuudelle on pysyvä. Ensinnä on kohtuudella mainittava: M. A. Castréns ethnologiska föreläsningar öfver altaiska folken samt samojediska och tatariska sagor. H:fors 1857. [M. A. Castrénin etnologiset luennot altailaisista kansoista sekä samojedien ja tataarien saduista. Helsinki 1857.] Nämä luennot muodostavat neljännen niteen tekijän teoksesta ”Nordiska Resor och Forskningar” [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia]. Ne ovat tulos hänen lyhyestä toim...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Borg, Carl Gustaf

Schiefner, Franz Anton von

Lindström, Johan Adolf

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1858: Pakollisia vastauksia

Päivämäärä:

1.9.1858

Herra Collan tyttökoulusta. Hra K. Collan on Helsingfors Tidningarin numerossa 86 esittänyt todistuksen meidän kevytmielisyydestämme ja tietämättömyydestämme. Hänen kirjoituksensa koskee Helsingin tyttökoulua ja sitä luuloteltua vääryyttä, jonka olemme lehden heinäkuun numerossa tehneet tätä oppilaitosta kohtaan artikkelissa Tyttökoulujen opetuksesta. Artikkelimme sisälsi kykyjemme mukaan perustellun esityksen siitä, mitä sivistyneen naisen kasvatuksen ja opetuksen meidän mielestämme pitäisi olla. Sen tiedon mukaan, joka meillä on maan tyttökoulujen tilasta, emme katsoneet sen vastaavan n...

Henkilöt:

Collan, Karl

Hallstén, Alexander Gustaf Julius

Grube, August Wilhelm

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Ad notam

Päivämäärä:

1.11.1858

Lehden lukijat tietävät, että emme ole antaneet pienintäkään syytä karkeaan hyökkäykseen, jolla herra paroni R. Wrede (R. W.) on käynyt kimppuumme Finl. Allm. Tidningissä. Me emme ole lausuneet minkäänlaista arviota metsänhoito-opiston perustamisesta Suomeen. Emme ole myöskään lausuneet epäilystä, etteikö metsänhoitoa samoin kuin kaikkea maanviljelyä pidä rakentaa tieteelliselle pohjalle, ja että tieteellisesti sivistyneiden miesten pitää siksi järjestää ja johtaa sitä. Olisimme sitäkin vähemmän voineet ajatella mitään sellaista, koska se sotisi tervettä järkeä vastaan. Samoin pidämme ajanm...

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Paikat:

Asiat:

Yliopiston kirjastonhoitajan viran täyttäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1861

Päivämäärä:

7.12.1861

Statuuteissa sanotaan kirjastonhoitajan virkaan ehdottamisen suhteen samoin kuin professorinvirkoihin ehdottamisesta, että tulee ottaa huomioon ”vain itse kunkin niissä tieteissä osoittamat tiedot, jotka kyseiseen virkaan kuuluvat.” Mutta niin kuin lääketieteessä tieteellistä pätevyyttä ei osoiteta vain julkaistuilla kirjoituksilla vaan myös tieteen oppien käytännön harjoittamisen kautta, niin myös kirjastonhoitajalta vaadittavan tieteellisen näkemyksen tulee olla sen kaltainen, mitä viran käytännön hoidossa vaaditaan, ja päinvastoin viranhoidon tulee osoittaa tieteellisen näkemyksen laatua...

Henkilöt:

Elmgren, Sven Gabriel

Ingelius, Gustaf Edvard

Collan, Karl

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä:

16.3.1872

[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet no 237, 250, 267, 295, 297 ja 301, 12. ja 27.10., 16.11., 18., 21. ja 27. 12.1880: Koulukomitean ehdotus

Päivämäärä:

12.10.1880

I Alempi reaalikoulu ja saksa Komitea on pitänyt velvollisuutenaan aloittaa ehdotuksensa yleisellä pohdiskelulla, joka voidaan täysin haitatta hypätä yli. Sillä asiasta kiinnostunut on nähnyt kaikkien maiden koulukomiteoiden viimeksi kuluneina vuosikymmeninä toistavan kyllästymiseen asti kaikissa koulukokouksissa ja lukemattomissa aikakauslehti- ja sanomalehtikirjoituksissa sen, mikä siitä kannattaa muistaa. Koulukomitean kiehauttamana tästä höystöstä on tullut erityisen laihaa ja sitkeää. Kaikki puheet ns. reaalisivistyksestä, joka oikeastaan ei ole sivistystä laisinkaan, komitea supista...

Henkilöt:

Collan, Karl

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Porthan, Henrik Gabriel

Franzén, Frans Mikael