Born, Johan August von

Born, Johan August von

1815–1878. Senaatin valtiovaraintoimituskunnan esittelijäsihteeri 1842. Päätullijohtokunnan ylijohtaja 1855–65. Senaatin talousosaston senaattori, kansliatoimituskunnan päällikkö 1865–66, maanviljelystoimituskunnan päällikkö 1866–73. Aateloitu 1864, sittemmin vapaaherra. Valtiopäivien maamarsalkka 1877–1878.

Ruotsalaisen normaalikoulun rakennussuunnitelma, lausunto senaatin talousosastossa 13.3.1866

Päivämäärä: 
13.3.1866
Senaattori Snellman katsoi, ettei normaalikoulun ehdotettua suunnitelmaa ole syytä ryhtyä muuttamaan vapaaherra von Bornin esittämällä tavalla. Valtiontaloudelliselta kannalta olisi yhden suuremman koulun rakentaminen ja ylläpitäminen edullisempaa kuin usean pienen, ja samoin olisi muissa maissa saatujen kokemusten mukaan kasvatuksellisesta ja kurinpidollisesta näkökulmasta hyvän hengen ylläpitämisessä avuksi, jos yhdessä ja samassa koulussa olisi suurempi määrä opettajia ja oppilaita. Ja vaikka senaattori ei omasta puolestaan olekaan täysin vakuuttunut, että paikka rautatientorin vieressä ...
Paikat: 

Kalastuspaikan luovuttaminen lappalaisille, lausunto senaatin täysistunnossa 7.5.1866

Päivämäärä: 
7.5.1866
Senaattori Snellman lausui – että mikäli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ei katso sopivaksi, että 15. helmikuuta 1864 annetussa asetuksessa selostetulla vaihtoehtoisella tavalla Venäjän keisarikunnalle luovutetun Siestarjoen kivääritehtaan ja sen lähialueen vastineeksi Suomelle vastaisuudessa annettaisiin se Jaakopinjoen itäpuolella ja Stolboanlahden luona sijaitseva rannikkokaistale, jonka luovuttaminen Suomen lappalaisten kalastuspaikaksi on noussut esille, ja jonka avulla Suomen lappalaisväestö saisi lievitystä vuosi vuodelta kasvavaan taloudelliseen ahdinkoonsa, katsoi senaattori, et...
Paikat: 
Asiat: 

Sahateollisuuden vientitulli, lausunto senaatin talousosastossa 30.5.1866

Päivämäärä: 
30.5.1866
Senaattori Snellman, joka ilmoitti mielipiteensä kirjallisena, halusi alamaisimmin esittää Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi armollisimmin päättää seuraavaa: että vuodesta 1867 lähtien maasta vietävien tavaroiden tulli lakkaisi, ja samoin että kaikenlaisten tavaroiden vienti sallittaisiin täysin rajoituksetta, kuitenkin niin, että Hänen Majesteettinsa armollista Venäjän 72-pitoisen vaihtorahan vientikieltoa edelleen olisi noudatettava. Senaattori jätti alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkean ratkaisun varaan, olisiko jo...
Paikat: 

Yhdyspankin liikkeelle laskemien setelien arvomäärät, lausunto senaatin talousosastossa 1.8.1866

Päivämäärä: 
1.8.1866
Senaattori Snellman oli muilta osin yhtä mieltä senaattori ja vapaaherra von Bornin kanssa, mutta katsoi, että Yhdyspankin liikkeelle laskemien seteleitten arvomääriksi tulisi määrätä kymmenen, kaksikymmentäviisi ja sata markkaa, kuitenkin niin, että pankki saisi kahdenkymmenenviiden markan arvon sijasta käyttää kahtakymmentä markkaa, koska se sopii desimaalijärjestelmään, jonka mukaan maamme raha on jaettu. Tätä mielipidettään senaattori Snellman piti perusteltuna jo siksi, että olisi väärin pakottaa jokin yksityispankki laskemaan liikkeelle useampia setelien arvomääriä kuin mitä pankki it...
Paikat: 

Suomen Pankin antolainaus, lausunto senaatin talousosastossa 10.10.1866

Päivämäärä: 
10.10.1866
Senaattori Snellman oli muuten samaa mieltä kuin vapaaherra von Born, paitsi että senaattori, ottaen huomioon maassa tällä hetkellä vallitsevan huolestuttavan rahatilanteen, uskoi mainitun armollisen asetuksen 8. § perusteella olevan aihetta ilman edeltävää alamaista anomusta ryhtyä heti vapaaherra von Bornin ehdottamaan toimeen, siten että pankin johtokunta voisi mainitun rahaston käytettävissä olevista varoista antaa lainoja vuoden 1871 loppuun asti lainoja tarvitseville kiinteistönomistajille, ei kuitenkaan enempää kuin 20 000 markkaa kutakin lainanottajaa kohti, reaalivakuuksia vastaan,...
Paikat: 

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä: 
31.1.1867
Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...
Paikat: 

Johan August von Bornille

Päivämäärä: 
21.10.1867
21.10.1867 Eilisiltana klo 11 sain paroni Stjernvall-Walleenilta seuraavan sähkeen. ”Herrojen läsnäolo tarpeen rautatiekysymystä käsiteltäessä. Kreivi pyytää Herroja joutuisasti järjestämään matkansa tänne. Time money.” Vastaan tähän: lähden torstaiaamuna klo 4. Joh. Vilh. Snellman    
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Indreniukselta

Päivämäärä: 
21.10.1867
Kreivi Adlerberg pyytää Herra Senaattori J. V. Snellmania saapumaan kiireimmiten Pietariin, mistä Hänen Ylhäisyytensä alamaisesti ilmoittaa Hänen Majesteetilleen Keisarille. Indrenius   Lauantaina klo 9 ip. Senaattori, paroni v. Born on saanut samanlaisen kutsun.    
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Värvätyt suomalaisjoukot, lausunto senaatin talousosastossa 10.12.1867

Päivämäärä: 
10.12.1867
Senaattori Snellman halusi sen osalta, poistaakseen jossain määrin sitä epävarmuutta, joka Suomen sotaväen alipäällystöllä on tällä hetkellä asemastaan siinä tapauksessa, että se ilman omaa syytään tulee erotetuksi, ja joka epävarmuus epäilemättä vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuksiin saada joukkoihin kelvollisia aliupseereita, mistä taas itse joukkojen kelvollisuus on suuressa määrin riippuvainen, anoa alamaisesti Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan, että annettaisiin armollisesti yleinen säädös koskien etuja, jotka eron jälkeen tulisivat sellaisten aliupseerien osaksi. Tässä yhteydess...
Paikat: 
Asiat: 

Normaalikoulun yhdeksänvuotisen kurssin muuttaminen seitsenvuotiseksi sekä suomenkielisen rinnakkaisluokan perustaminen, lausunto senaatin talousosastossa 30.1.1868

Päivämäärä: 
30.1.1868
Senaattori Snellman halusi vapaaherra von Bornin esittämin perustein myöskin jättää alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti ratkaistavaksi, voisiko normaalikoulussa nyt olevan valmistavan luokan lakkauttaminen tapahtua, mutta sen sijaan omasta puolestaan alamaisuudessa esittää, että koska normaalikoulu on perustettu maamme tulevien oppikoulunopettajien käytännön koulutusta varten ja koska heidän olisi mahdotonta soveltaa normaalikoulun nykyisin yhdeksänvuotiselle kurssille suunniteltuja metodeita muissa oppilaitoksissa, joille on määrätty lyhyempi oppikurssi, niin jotta...
Paikat: