Bellman, Carl Michael

Bellman, Carl Michael

1740–1795. Ruotsalainen runoilija ja säveltäjä.

Kallavesi nro 2, Saiman liite, 29.8.1846

Päivämäärä: 
29.8.1846
Kotimaista kirjallisuutta Eräs suomenkielisen kirjallisuuden kauneimpia puolia on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien jatkuva ponnistelu suomen kieliopin selvittämiseksi. Ensimmäisen tämänsuuntaisen yrityksen teki Eskil Petraeus teoksessaan Linguae Fennicae Institutio, Abo 1649. Noin puolen vuosisadan välein ilmestyivät Mathias Martinuksen Hodegus Finnicus, Holm. 1689, ja Barth. G. Vhaëlin Grammatica Finnica, Abo 1733. Lähes vuosisadan ajan kaksi viimeksi mainittua kirjaa olivat ainoa johdatus isänmaamme kieleen. Vuodesta 1733 vuoteen 1816 ei sen rakenteen selvittämiseksi tehty mitään. Jusle...
Henkilöt: 
Petraeus, Eskil
Vhael, Bartholdus
Stråhlman, Johan
Juteini, Jaakko (Jacob Judén)
Becker, Reinhold von
Wikström, Matias Wilhelm
Renvall, Gustaf
Stenbäck, Gustaf Leonard
Finelius, Carl August
Helenius, Karl
Lönnrot, Elias
Castrén, Mathias Alexander
Kilpinen
Topelius, Zacharias
Schröter, Hans Rudolf von
Ingman, Erik Alexander
Gessner, Salomon
Tandefelt, Otto
Bellman, Carl Michael
Runeberg, Johan Ludvig
Paikat: 
Kuopio
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Henkilöt: 
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Franzén, Frans Mikael
Geijer, Erik Gustaf
Atterbom (o. s. af Ekenstam), Ebba Fredrika
Scott, Walter
Runeberg, Johan Ludvig
Palmblad, Vilhelm Fredrik
Locke, John
Diderot, Denis
Voltaire, François Marie Arouet de
Leopold, Carl Gustaf af
Gjörwell, Carl Christoffer
Lessing, Gotthold Ephraim
Thorild, Thomas
Schlegel, August Wilhelm von
Goethe, Johann Wolfgang von
Creutz, Gustaf Filip
Gyllenborg, Gustaf Fredrik
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Gyllembourg-Ehrensvärd, Thomasine Christine
Bellman, Carl Michael
Höijer, Benjamin Carl Henrik
Oxenstierna, Johan Gabriel
Askelöf, Johan Christoffer
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Steffens, Henrik
Schlegel, Friedrich von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Henkilöt: 
Leopold, Carl Gustaf af
Kellgren, Johan Henrik
Lenngren, Anna Maria
Bellman, Carl Michael
Franzén, Frans Mikael
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Stagnelius, Erik Johan
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)
Geijer, Erik Gustaf
Ling, Per Henrik
Sjöberg, Erik
Nicander, Carl August
Beskow, Bernhard von
Ingelman, Göran Gabriel
Dahlgren, Carl Fredrik
Bremer, Fredrika
Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von
Carlén, Johan Gabriel
Sparre af Söfdeborg, Per Georg
Mellin, Gustaf Henrik
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe
Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat
Macaulay, Thomas Babington
Malmström, Bernhard Elis
Carlson, Fredrik Ferdinand
Kaarle X (Charles)
Crusenstolpe, Magnus Jakob
Lundmark, Henrik Johan
Palmblad, Vilhelm Fredrik
Fahlcrantz, Christian Erik
Siljeström, Per Adam
Nilsson, Sven
Wright, Wilhelm von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1859
Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...
Henkilöt: 
Geijer, Erik Gustaf
Bellman, Carl Michael
Tegnér, Esaias
Stagnelius, Erik Johan
Montaigne, Michel Eyquem de
Ribbing, Sigurd
Boström, Christopher Jacob
Platon
Höijer, Benjamin Carl Henrik
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Biberg, Nils Fredrik
Grubbe, Samuel
Claëson, Kristian Theodor
Fryxell, Anders
Kaarle XII
Sillén, Abraham Wilhelm af
Byron, George Gordon
Strandberg, Carl Wilhelm August
Macaulay, Thomas Babington
Moore, Thomas
Nyblom, Carl Rupert
Longfellow, Henry Wadsworth
Venedey, Jacob
Soldan, August Fredrik
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus