Armfelt, Alexander

1794–1876. Kreivi. Kapteeni 1821. Suomen Pankin johtaja 1827–32. Ministerivaltiosihteerin apulainen 1834–41. Suomen ministerivaltiosihteeri 1841–1876. Yliopiston asiain esittelijä, myöh. Helsingin yliopiston kansleri.

Alexander Armfeltille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Kun myös keisarikunnan etujen mukaista on, että jokin tullimaksu tästä tuotteesta peritään edelleenkin, olisi toivottavaa, että se määrättäisiin toistaiseksi kahdeksaksikymmeneksi penniksi leiviskältä. Kurssin mukaan laskettuna tämä tullitaksa vastaa suunnilleen Venäjän soveltamaa. Olen saanut kunnian vastaanottaa Jalosukuisen Herra Kreivin kunnianarvoisan kirjeen [pvm puuttuu] päivältä ja pyydän nöyrimmästi, että saan tuonnempana lähettää kysymyksestä selvityksen, koska se tietyltä osalta edellyttää keisarillisen senaatin tekemän päätöksen muuttamista. Nöyrä esitys, jolla tänään vastaan ...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltilta, sähke 23.1.1867

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsinki. Senaattori Snellman. Pyydän kohteliaimmin pikaista tietoa siitä, mitä senaattorin vaakunan latinankielinen tunnuslause merkitsee oikein tulkittuna. Armfelt

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsingissä 23.1.1867 Jalosukuinen Herra Kreivi. Jalosukuisen Herra Kreivin eilisen sähkeen saadessani hämmästyin todellakin hieman, koska ehdotus vaakunakseni hyväksyttiin vasta 21. päivänä senaatin täysistunnossa. Otin vapauden vastata heti sähkeitse ja rohkenen toivoa, ettei Herra Kreivi varmaankaan ole pitänyt menettelyä vääränä. Asian valaisemiseksi ilmoitan nöyrimmin, että kyseessä oleva tunnuslause on isällinen ohje pojilleni: ”Älä tahraa vaakunaasi itse – kukaan muu ei voi sitä tehdä.” Latinan kieli vaatii lauseeseen futuurimuodon. Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen minull...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä:

16.1.1867

[ranskaksi] Pietarissa 16./28.1.1867 Herra Senaattori Olen todellakin häpeissäni siitä, että viimeksi häiritsin Teitä sähkeellä, jossa otin vapauden pyytää Teiltä selitystä vaakunanne tunnuslauseesta. – Mutta kun täkäläiset latinistimme eivät näyttäneet olevan aivan varmoja tulkinnastaan ja kun uskoin Keisarin haluavan tietää tunnuslauseen täsmällisen merkityksen, en epäröinyt selvityksen etsimistä suoraan lähteeltä ja olen Teille hyvin kiitollinen pikaisesta vastauksestanne, etenkin kun viedessäni muutamaa tuntia myöhemmin Teidän vaakunanne saamaan ylimmän hyväksymisen – tunnuslause m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Frans Olof af Brunérille

Päivämäärä:

13.5.1867

H:ki 13.5.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari. Näiden rivien tarkoitus oikeuttaa minut odottamaan, että niiden sisältämä pyyntö hyväntahtoisesti täytetään. Olen myös lujasti vakuuttunut siitä, että Jalosukuinen Herra Senaattori käyttää luottamustani juuri sillä tavalla kuin jalosti ajattelevan miehen voi ilman muuta olettaa menettelevän. Ei ollut sopivaa, että minulta tiedusteltiin, millainen summa [senaatin] eroaville jäsenille olisi lahjapalkkiona maksettava. Velvollisuuteni olisi nimittäin vaatinut minua vastustamaan asiaa, koska sellaiset eivät yleensä ole toivottavia – ne...

Henkilöt:

Brunér, Frans Olof af

Munck af Fulkila, Adolf Fredrik

Edelheim, Frans Ivar

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

7.9.1867

7.9.1867 klo 9 ip. Jalosukuinen Herra Kreivi. Hämeenlinnan kuvernöörin myöhemmin lähettämistä tiedoista käy ilmi, että hallavahingot ovat läänissä ulottuneet vain poikkeustapauksissa muuhun kuin perunaan ja herneeseen. Yksityishenkilöiden kertomukset tästä läänistä ovat samansisältöisiä. Olen saanut Espoosta ohrantähkiä, vielä aivan tuleentumattomiakin, joita halla ei ole vahingoittanut lainkaan, vaikka vieressä kasvaneet perunanvarret ovat täysin tuhoutuneet. Kun tähän lisätään, että viljan ei pelätä kärsivän vaurioita Vaasan ja Oulun läänien rannikkoseuduilla, voidaan toivoa parasta ...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Molander, Clas Herman

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltilta, sähke 27.11.1867

Päivämäärä:

27.11.1867

Helsinki. Senaattori Snellman. Ovatko kaikki valtiopäivien säädyt ehdoitta taanneet rautatielainan kahdeksantoista miljoonaa markkaa. Sähkevastaus kiireesti. Armfelt.

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä:

17.1.1868

Pietarissa 17./29.1.1868 Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari! Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on Armossaan antanut esitellä itselleen Kokkolan kaupungista olevien kauppiaiden Alexander ja Herman Donnerin allekirjoittaman Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen osoitetun kirjeen, jossa mainitut kauppiaat ovat tuoneet esiin sen, etteivät he pysty säilyttämään asemaansa liike-elämässä ilman apua, ja samalla anoneet sadantuhannen hopearuplan lainaa Pohjanmaan merenkulun edistämiseen ja työansioiden järjestämiseen laivanrakennustehtävissä joukolle hädänalaisia henkilöitä, Hänen Maj...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Donner, Herman

Donner, Joachim Alexander

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

31.1.1872

Helsingissä 31.1.1872 Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne. Tämän kuun 12. päivänä päivätyn kunnianarvoisen kirjeen ohella minulla on ollut kunnia ottaa vastaan neljäsataa markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Armollisesti suotua tukea; ja lähetän syvintä nöyryyttä tuntien seuran kassanhoitajan kirjoittaman kuitin. Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne nöyristä nöyrin palvelija Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä:

14.10.1876

Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nervander, Johan Jakob

Aleksanteri II

Gripenberg, Johannes

Paikat:

Helsinki

Asiat: