|
Tübingenin kaupunki, jonka yliopisto oli Snellmanin tieteellisen luomistyön keskus. |
|
Piirros |
20.1.1841 |
|
Yksityiskohta litografiasta, jossa Snellman (ryhmässä kesk.) keskustelee August Blanchen ja G. H. Mellinin kanssa Tukholmassa 1839. |
|
Piirros |
20.5.1839 |
|
Wilhelm Snellman (1851 – 1933), J. V. Snellmanin poika. |
|
Valokuva |
1.1.1900 |
|
Anders Henrik Snellman (1848 – 1911), J. V. Snellmanin poika. |
|
Valokuva |
1.1.1900 |
|
Hanna Snellman (1846 – 1882), J. V. Snellmanin tytär. |
|
Valokuva |
1.1.1870 |
|
Karl Snellman (1855 – 1928), J. V. Snellmanin poika. |
|
Valokuva |
1.11.1905 |
|
Anna Christina von Essen (1814 – 1895), J. V. Snellmanin sisar. |
|
Valokuva |
1.1.1892 |
|
Nikolai Adlerberg (1819 – 1892) toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1866 – 1881. |
|
Maalaus |
6.1.1866 |
|
Pettu- ja jäkäläleipää nälkävuodelta 1868 |
|
Valokuva |
1.7.1868 |
|
Suomen kaarti lähdössä Turkin sotaan 1877. Snellman kirjoitti useita kuvauksia sodasta ja siihen liittyvistä Euroopan poliittisista asetelmista Morgonbladet-lehdessä. |
|
Piirros |
1.6.1877 |
|
Keisari Aleksanteri II menehtyi pommi-iskussa saamiinsa vammoihin maaliskuussa 1881. |
|
Piirros |
13.3.1881 |
|
Snellman oli rautatien ylin puolestapuhuja. Ensimmäinen rataosuus avattiin tammikuun lopulla 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. |
|
Valokuva |
31.1.1862 |
|
Oskar Nylanderin muotokuva Sininen Snellman, 1849 |
|
Maalaus |
11.7.1849 |
|
Snellman esiteltiin Aleksanteri II:lle Parolassa heinäkuussa 1863. |
|
Piirros |
15.7.1863 |
|
Leipää jaetaan nälkävuosien aikana 1866 – 1868. |
|
Valokuva |
1.4.1868 |
|
Lauantaiseura kokoontui vuodesta 1830 lähtien. Kuvassa Fredrik Cygnaeus, Axel Adolf Laurell, Bengt Olof Lille, Elias Lönnrot, Johan Jacob Nervander, Johan Jakob Nordström, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman ja Fredrik Tengström. |
|
Piirros |
25.11.1830 |
