Piirros

Piirros

C. P. Mazérin lyijykynäpiirros vuodelta 1837

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai oman talon 1890. Snellman toimi seuran esimiehenä 1870 – 1874.

Snellman neuvotteli 1865 Suomen markan Suomen valtiosihteerinviraston maisemissa Pietarissa (Mankellin piirros).

Tukholman kuninkaallinen linna ja osa Skeppsbronia

Tübingenin kaupunki, jonka yliopisto oli Snellmanin tieteellisen luomistyön keskus.

Yksityiskohta litografiasta, jossa Snellman (ryhmässä kesk.) keskustelee August Blanchen ja G. H. Mellinin kanssa Tukholmassa 1839.

Suomen kaarti lähdössä Turkin sotaan 1877. Snellman kirjoitti useita kuvauksia sodasta ja siihen liittyvistä Euroopan poliittisista asetelmista Morgonbladet-lehdessä.

Keisari Aleksanteri II menehtyi pommi-iskussa saamiinsa vammoihin maaliskuussa 1881.

Snellman esiteltiin Aleksanteri II:lle Parolassa heinäkuussa 1863.

Lauantaiseura kokoontui vuodesta 1830 lähtien. Kuvassa Fredrik Cygnaeus, Axel Adolf Laurell, Bengt Olof Lille, Elias Lönnrot, Johan Jacob Nervander, Johan Jakob Nordström, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman ja Fredrik Tengström.

Edita Publishing Oy

PL 700

00043 NORDIC MORNING

Porkkalankatu 22, Helsinki

etunimi.sukunimi@edita.fi

Palaute

kootutteokset@edita.fi

www.editapublishing.fi